Oululla on edellytykset olla Suomen paras arkiliikunnan kaupunki
Liikkumattomuus uhkaa työ- ja toimintakykyämme ja myös ihmisten henkistä jaksamista. Samalla jatkuvasti paisuva ongelma aiheuttaa kustannuspaineita sote-järjestelmämme kantokyvylle.
Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan vuosittain Suomessa 3–5 miljardia euroa. Arkiliikuntaan kannustava kaupunkisuunnittelu on parhaita lääkkeitä tähän ongelmaan.
Kaupunkisuunnittelussa puhutaan usein investoinneista katuihin ja rakennuksiin sekä maankäytön suunnittelusta.
Yhdyskuntarakenne ratkaisee kuitenkin myös sen, liikummeko arjessa vai emme. Sillä on suora yhteys kansanterveyteen, hyvinvointiin ja lopulta myös julkisen talouden kestävyyteen.
Kaupungin tarjoamat maksuttomat, edulliset ja esteettömät liikuntapaikat ovat yksi osa ratkaisua, kun pyrimme purkamaan syntynyttä liikuntapommia. Keskeisintä on kuitenkin se, kuinka helppoa liikkuminen on osana tavallista arkea.
Kun arjen peruspalvelut löytyvät kävely- tai pyöräilymatkan päästä ja niihin on toimiva joukkoliikenneyhteys, liikunnasta tulee luonnollinen osa päivää.
Sama koskee viheralueita. Lähimetsä, puisto tai hyvin hoidettu ulkoilureitti houkuttelee liikkumaan tehokkaammin kuin kaukana sijaitseva liikuntakeskus.
Tutkimukset osoittavat, että luonnon läheisyys lisää ulkoilua, parantaa mielenterveyttä ja vahvistaa fyysistä aktiivisuutta. Kyse on hyvinvoinnin lisäämisen ohella ennaltaehkäisevästä terveyspolitiikasta.
Erityisesti lasten itsenäinen liikkuminen rakentaa terveellisiä elämäntapoja jo varhaisessa vaiheessa. Hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne lisää myös yhdenvertaisuutta.
Kaikilla ei ole autoa, eikä tarvitsekaan olla. Lasten, nuorten ja ikääntyneidenkin on voitava päästä harrastuksiin, palveluihin ja virkistymään omatoimisesti kevyen liikenteen väyliä pitkin ja toimivan joukkoliikenteen avulla.
Oulu on tehnyt kaupunkisuunnittelussa monia asioita hyvin. Kaupunki tunnetaan kansainvälisesti pyöräilykaupunkina, eikä maine ole syntynyt sattumalta.
Laaja baanaverkosto, erilliset pyörätiet ja tasainen maasto tekevät pyöräilystä aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon autolle. Täällä pyöräillään ympäri vuoden, myös silloin kun lumi peittää kadut. Arkiliikunta pitää yllä väestön toimintakykyä.
Silti työtä riittää. Lähipalveluista, viheralueista, joukkoliikenteestä ja turvallisista pyörätieyhteyksistä on huolehdittava yhdyskuntarakenteen muuttuessa.
Myös poikittaiset pyöräilyreitit, lähiliikuntapaikat ja luonnon saavutettavuus ansaitsevat nykyistä enemmän huomiota.
Oululla on edellytykset olla jatkossa Suomen paras arkiliikunnan kaupunki. Liikunta ja terveys eivät ole vain hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden asia, vaan sen pitää olla koko kaupunkisuunnittelua läpileikkaava tavoite.
Paras terveyspalvelu on usein hyvin suunniteltu pyörätie, panostus joukkoliikenteen kehittämiseen tai lähimetsään johtava polku. Jokaisessa yhdyskuntarakenteeseen liittyvässä päätöksessä pitää huomioida lisääkö se ihmisten mahdollisuuksia liikkua omin voimin joka päivä.
Jaakko Alavuotunki (vas.), Jenna Gonçalves Da Silva (vas.)
Kirjoitus on julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 31.8.2026.
