Vahva liikunta- ja urheilukulttuuri syntyy arjen valinnoista
Somessa on tullut MM-kisojen aikana vastaan muutama kirjoitus, joissa on ihmetelty tai sadateltu sitä, miksi Norja menestyy myös jalkapallossa ja samaan aikaan suomifutis on ”potkupalloa” (viimeksi mainittu ei pidä mielestäni paikkansa ja liittyy lähinnä suomalaisten huonoon itsetuntoon, mutta palataan siihen vielä lopuksi).
Tässä muutamia mietteitä asiaan liittyen:
1. Norjassa on öljyä eli rahulia on. Maa erottuu muista öljyvaltioista siltä osin, että se on demokratia ja varoja menee myös hyvinvoinnin kehittämiseen. Norja sijoittaa urheiluun ja liikuntaan satoja miljoonia enemmän kuin Suomi.
2. Norjassa on vahva liikunta- ja seurakulttuuri. Kaupat ovat kiinni sunnuntaisin ja perheet ovat luonnossa liikkumassa. Urheilussa peruskivi on seurajäsenyys, kun taas Suomessa osallistuminen tapahtuu lisenssien kautta eli se perustuu jäsenyyden sijasta asiakkuuteen. Tämän vuoksi seurakulttuuri on Norjassa vahvaa ja Suomessa erittäin ohutta, mikä on aiheuttanut meillä esimerkiksi vakavan tasa-arvo -ongelman seuratoimintaan osallistumisessa.
3. Norjassa lähdetään siitä, että lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun satsaaminen tuottaa menestyviä huippu-urheilijoita eli pyramidia rakennetaan pohja edellä. Suomessa ajatellaan toisinpäin eli huippu-urheilumenestyksen uskotaan tuovan uusia harrastajia, mikä on mielestäni virheellinen ajattelutapa.
Jos haluat kuitenkin olla osa ratkaisua etkä ongelmaa, niin tässä muutama vinkki asioista, joita voit tehdä. Esimerkkinä jalkapallo:
1. Osta lippu tai kausikortti ja käy paikan päällä katsomassa Suomen korkeimpien sarjatasojen sekä Suomen maajoukkueiden pelejä. Pelin tasoon kannattaa asennoitua seuraavasti: käytännössä jokaisessa jalkapallo-ottelussa nähdään joitakin maailmanluokan suorituksia. Tason määrittää se, kuinka paljon näitä asioita tapahtuu 90 minuutin aikana. Arvosta näitä suorituksia ja nauti niistä. Lisäksi pääset takuuvarmasti seuraamaan tulevaisuudessa isommissa sarjoissa pelaavien pelaajien otteita ennen kuin he nousevat otsikoihin.
2. Liity johonkin seurayhteisöön ja ryhdy seuratoimijaksi. Tekemistä riittää ihan kaikille. Voit olla kiinnostuksestasi ja osaamistasostasi riippuen esimerkiksi valmentaja, joukkueen toimihenkilö tai vaikkapa talkoolainen kioskilla ottelutapahtumissa.
3. Tue juniorijalkapalloa! Käy katsomassa otteluita ja turnauksia. Ostamalla turnauskioskilta pullakahvit tuet junioreiden toimintaa. Lisäksi alueellasi on varmasti tälläkin hetkellä käynnissä jonkun juniorijoukkueen varainhankintakampanja. Osallistu siihen.
4. Käy katsomassa myös muiden sarjatasojen otteluita, joihin on yleensä ilmainen sisäänpääsy (tasoon sama kuin kohdassa 1). Kaikki Suomessa pelattavat viralliset jalkapallo-ottelut löytyvät osoitteesta tulospalvelu.palloliitto.fi
5. Äänestä vaaleissa ehdokkaita, jotka haluavat panostaa julkiseen liikuntapaikkarakentamiseen, maksuttomien liikunta- ja urheilumahdollisuuksien kehittämiseen ja arkiliikunnan olosuhteiden parantamiseen (esim. panostaminen pyörätieverkostoon ja joukkoliikenteeseen, luonnossa liikkumisen mahdollisuuksiin sekä kaavoitukseen, joka kannustaa lihasvoimalla liikkumiseen).

Liikunta yleisessä mielessä on okei. Liike on lääke, jaksoi lääkintäjumpparinikin hospitaalissa toistaa. Suurten areenojen ja hallien rakentaminen verovaroilla sen sijaan ei. Mutta eihän sitä verovelvollisilta kysytä. Potkupallon irvokkaimpia piirteitä ovat medioiden selostajien täydellä volyymilla esitetty huutaminen, kun pelaaja onnistuu tekemään maalin. Pelaajien säälittävät temput maalin onnistuessa herättävät lähinnä myötähäpeää. Kilpaurheilun syvin olemus: olla paras jossain tyhjänpäiväisessä, vieläpä monesti oman terveyden kustannuksella.