Kansainvälisyys on Oulun vahvimpia voimavaroja

Eräs Oulun merkittävimmistä vahvuuksista on ollut aina kansainvälisyys ja avoimuus. Historia on muovannut Oulusta monikulttuurisen risteys- ja kohtauspaikan, joka synnyttää samalla uusia ihmisiä sekä uutta ja omaleimaista oululaista sisältöä elämään.

Oulu on ollut 1700-luvun hansakaupunkiajoista lähtien merkittävä kansainvälisen kaupan solmukohta. Kaupan ja kulttuurin perinteet ovat kantaneet tähän päivään saakka, vaikka välillä on nähty hiljaisempiakin aikoja. Maailmanlaajuisestikin mainetta niittänyt yliopisto ja teknologiateollisuuden vahva kasvu ovat olleet myöhemmin tärkeä osa tätä kansainvälisyyden jatkumoa.

Oulu kansainvälistyy edelleen ja kaupunkilaiset ovat myös nykypäivänä sekoitus monenlaisia kulttuureja ja taustoja. Hyvä niin, koska tarvitsemme Ouluun uusia ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi heistä tulee ulkomailta.

Pohjoismainen hyvinvointi- ja oikeusvaltio on lähtökohtaisesti monikulttuurinen ja siksi vapaa. Meillä saa elää, uskoa ja toteuttaa itseään omista lähtökohdistaan. Sen vuoksi voin kuunnella tätä kirjoitettaessa ranskalaista räppiä, kertoa mielipiteeni itänaapurin diktaattorille Valko-Venäjän kansannoususta ja pohtia samalla oululaisuuttani. Edustan siis ihmisenä monenlaisia kulttuureja, kuten valtaosa meistä.

Demokraattisessa valtiossa useiden erilaisten kulttuurien rinnakkainen yhteiselo ei ole siis valintakysymys vaan olemassa oleva fakta. Oikeudet meille tarjoaa perustuslaki ja laki asettaa myös rajat sille, mikä yhteiskunnassamme on sallittua.

Kaupungin tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö ja toimivat palvelut kaikille asukkailleen taustoista riippumatta. Kansainvälisyys ja avoimuus ovat edelleen Oulun kehittymiselle elintärkeitä asioita – niitä tarvitsevat niin asukkaamme kuin tulevaisuuden elinvoimamme.

Ajoittain muualta muuttaneiden ihmisten kotouttamisessa ilmenee ongelmia, myös vakavia sellaisia. Niitä ei ratkaista asettamalla kokonaisia ihmisryhmiä vastakkain alkuperän, ihonvärin tai jonkun muun ominaisuuden perusteella.

Yhteistyö on ratkaisu ongelmiin. Keskeistä on panostaa tuleviin sukupolviin. Oululaiset lapset ja nuoret rakentavat kaupungin tulevaisuutta, oli heidän alkuperänsä mikä tahansa. Olen valmentanut oululaisia jalkapallojunioreita kohta vuosikymmenen ajan ja voin kertoa, että nykypäivän lapsia ei kiinnosta ollenkaan joukkuekaverin ihonväri tai hänen vanhempiensa alkuperä. Monella pää punaisena somessa mylvivällä niin sanotulla aikuisella olisi valtavasti opittavaa näiltä tulevaisuuden päättäjiltä.

Yhteisöt voivat kantaa myös oman kortensa kekoon. Olin mukana vuosina 2017-18 kaupungin ja AC Oulun kotouttamishankkeessa, jota pyöritettiin Villan Pojat -jalkapallojoukkueen kautta. Edelleen toimintaansa jatkava joukkue koostui avojalakaisista oululaisista sekä kaupunkiin muualta työn, opiskelun tai turvapaikan takia muuttaneista ihmisistä. Villan Pojat tarjosi tärkeän kohtaamispaikan Oulussa asuvilla erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille.

Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää vastaavia risteyksiä, joiden kautta ihmiset löytävät ystävyyssuhteita, yhteisiä tavoitteita ja oppia siihen, miten Suomessa toimitaan. Samalla on tärkeää lisätä kielikoulutusta ja tukipalveluita maahanmuuttajille ja heidän perheilleen.

Toivon, että viikon päästä valittava Oulun valtuusto osaa hakea niin kaupunkimme historiasta kuin myös nykyisyydestä kansainvälisyyden tuomia menestystekijöitä ja katsoa niiden kautta tulevaisuuteen. Näin torjumme rasismia ja rakennamme yhteisöllisyyttä kaupunkiin. Vihan ja pelon kautta asioita lähestymällä saa ainoastaan vahinkoa aikaan. Tarvitsemme kaikki kaupungin ihmiset mukaan tekemään Oulusta entistä paremman paikan asua.