Tulevaisuus vastaan menneisyys

Huomenna käydään eduskuntavaalit, joiden tulos määrittää seuraavaksi neljäksi vuodeksi Suomen politiikan suunnan. Nostan tässä kirjoituksessa esiin kolme toisiinsa kietoutuvaa tärkeää teemaa, jotka ovat mielestäni näiden vaalien tärkeimmät kysymykset. Näitä kannattaa jokaisen miettiä huomenna äänestyskopissa.

Ensimmäiseksi on todettava, että ilmastonmuutos on koko planeetallemme kohtalonkysymys. Ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan ilmastonmuutos pahenee edelleen ja sillä on jatkossa entistäkin tuhoisampia vaikutuksia ihmisten ja koko ympäristömme hyvinvointiin. Samalla myös eriarvoisuus lisääntyy, kun esimerkiksi puhdasta vettä ja ruokaa ei ole kaikille saatavilla ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät.

Suomi on vauras ja teknologisesti kehittynyt valtio, joten meillä on keskeinen rooli ongelman ratkaisemisessa. Myös tulevan hallituksen on välttämätöntä sitoutua päästövähennysten jatkamiseen, hiilinielujen vahvistamiseen ja fossiilienergian käytön alas ajamisen jatkamiseen. Vihreä siirtymä luo samalla meille valtavasti uusia mahdollisuuksia, jos osaamme hyödyntää korkean koulutuksen ja osaamisen luomat mahdollisuudet.

Siirtymä on tärkeää toteuttaa oikeudenmukaisesti, jotta pienituloiset ihmiset eivät joudu kohtuuttomasti kärsimään murroksen aiheuttamista muutoksista. Vasemmistossa onkin laadittu reilun siirtymän ohjelma, jonka periaatteita olemme toteuttaneet käytännön politiikassa ajamalla esimerkiksi oikeudenmukaista veropolitiikkaa.

Toinen ongelma koskee spesifisti Suomea. Väestömme ikääntyy ja väki vähenee. Muuttuva ikärakenne on aiheuttanut meille kestävyysongelman. Työvoimapula on todellisuutta jo monella alalla ja tarvitsemme lisää ihmisiä huolehtimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluistamme tulevina vuosikymmeninä. Syntyvyys laskee, joten ihmisiä on houkuteltava Suomeen muualta maailmasta.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut äärimmäisen kireää jo vuosikausia. Se on aiheuttanut kafkamaisia tilanteita yksittäisille ihmisille ja perheille. Nyt tarvitaan muutos, koska tarvitsemme kipeästi uusia ihmisiä Suomeen. Maahanmuuttoon sisältyy tietysti myös haasteita ja erilaisia lieveilmiöitä, joista on puhuttava avoimesti kuten viime aikoina on tehtykin esimerkiksi nuorisorikollisuuden osalta. Paras lääke ongelmiin on riittävä panostus maahanmuuttajien kotouttamiseen ja erityisesti suomen kielen oppimiseen.  

Kolmas teema nivoo yhteen kaksi esittelemääni ongelmaa, jotka meidän on kyettävä ratkaisemaan. Suomi on pieni maa, joten meillä ei ole varaa pudottaa yhtään ihmistä veneestä vääränlaisilla politiikkatoimilla. Veroratkaisujen pitää olla voimakkaasti progressiivisia (esim. pääoma- ja ansiotuloverotuksen yhdistäminen yhdenmukaiseen progressioon), perusturvan pitää olla riittävällä tasolla ja yhteiskunnan peruspalveluiden (mm. koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut) pitää olla laadukkaita ja maksuttomia. Pärjäämme tulevaisuuden haasteiden keskellä vain yhdessä.

Menneisyyspuolueet eivät kykene ratkaisemaan näitä ongelmia. Perussuomalaiset kieltävät edellä esiteltyjen ongelmien olemassaolon ja kokoomuksella niiden ratkaisukeinot ovat virheellisiä. Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan eli eriarvoisuutta lisäämällä niitä ei kyetä ratkaisemaan. Oikeistopuolueiden ylikireä talouspolitiikka jarruttaa myös vakiosloganini mukaisia tarvittavia investointeja ihmisiin: koulutukseen, vihreään teknologiaan ja niiden mukanaan tuomiin uusiin työpaikkoihin.  

Vasemmistoliitto kuuluu tulevaisuuspuolueisiin ja sen ovat osoittaneet tekomme hallituksessa päättyvällä kaudella. Nelivuotiskausi oli koronaviruksen ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä globaalien kriisien sävyttämä, mutta siitä huolimatta onnistuimme lukuisissa asioissa. Hallitus ajoi maaliin oppivelvollisuusuudistuksen, perhevapaauudistuksen ja sote-uudistuksen. Purimme työttömiä kurittaneen aktiivimallin, korotimme perusturvaa, pieniä eläkkeitä ja lapsiperhe-etuuksia. Esimerkiksi takuueläkettä korotettiin yli 130 euroa hallituskauden aikana. Myös ylivelkaantuneiden tilannetta parannettiin usealla toimella.

Onnistuimme myös työllisyyspolitiikassa, sillä työllisyys on paremmalla tasolla kuin kertaakaan lähihistoriassa. Teimme lisäksi historiallisen suuret panostukset edellä mainittuun reiluun siirtymään ja luonnonsuojeluun. Näiden asioiden osalta on tietysti myönnettävä, että kyseessä on vasta hyvä alku ja laajempia toimia tarvitaan jatkossa. Irtautumista fossiilienergiasta on vauhditettava edelleen.

Venäjän barbaarisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina on saanut Suomelta vahvan tuen ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty kuunnellen kansalaisten muuttunutta mielipidettä koskien Nato-jäsenyyttä.

Tässä kirjoituksessa on listattuna ainoastaan osa asioista, jotka saimme hallituksessa aikaan. Laajemman listan näistä asioista löydät tästä. Aikaansaannosten taustalla on rakentava toiminta hallituksessa eli emme tuhlanneet aikaa riitelyyn muiden kanssa. Uskon, että jatkossakin eri puolueista löytyy toimijoita, joiden kanssa voidaan edistää yhteisiä tavoitteita hyvässä yhteistyössä kaikilla politiikan tasoilla.

Paljon on siis tehty, mutta työtä riittää runsaasti edelleen ja meillä on valmius jatkaa sitä. Huomenna käytävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan, onko Suomen suunta eteen- vai taaksepäin. Päätöksen teet sinä eli muista käyttää äänioikeuttasi!