Sumutus sallittu
Ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja ja nykyinen valtionvarainministeri Jyrki Katainen lupasi nostaa jokaisen lapsen lapsilisää nykyjärjestelmän mukaisessa suhteessa. ”Lapsilisiin tarvitaan tasokorotus ja ne tulee sitoa elinkustannusindeksiin. Näin niiden reaaliarvo, eli ostovoima, säilyy samana elinkustannusten noustessa.” Tämä on suora lainaus Helsingin Sanomien vaalikoneessa olleesta tekstistä. Eräissä puheenvuoroissa Katainen piti lapsilisien sitomista indeksiin jopa kynnyskysymyksenä kokoomuksen hallitukseen menolle.
Viime keskiviikkona oli lupausten lunastamisen aika, kun lapsilisälakia ja etuuksiin tulevia muutoksia käsiteltiin eduskunnassa. Lopputulos oli suorastaan nolo, jopa häpeällinen. Hallituksen läpi menneessä esityksessä korotetaan lapsilisiä vasta kolmannesta lapsesta eteenpäin. Näin korotus koskee vain 20 prosenttia lapsiperheistä. Lapsilisiä ei myöskään sidota indeksiin vaalien alla tehdyistä lupauksista huolimatta. Kaiken huipuksi lakiesityksen myötä korottuvien lapsilisien korotus leikataan niiltä kolmilapsisilta ja sitä isommilta perheiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa eli saavat toimeentulotukea, koska lapsilisä ei ole vieläkään ensisijaista tuloa. Muut etuudet siis vaikuttavat lapsilisien suuruuteen edelleen.
Tuoreena isänä olen seurannut lapsiperheiden tilannetta erityisen tarkasti. Tilanne on monin paikoin huolestuttava. Jatkuvasti laajenevat toimeentulo-ongelmat perheissä koskettavat myös yksi- ja kaksilapsisia perheitä, jotka nyt jäävät korotusten ulkopuolelle. Vaikka enemmistöllä pyyhkii kohtuullisen hyvin, arviolta neljännes Suomen lapsista joutuu elämään erilaisten sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien keskellä. Samalla eläminen kallistuu jatkuvasti. Esimerkiksi ruoan hinta on noussut lähes 10 prosenttia viime vuoden aikana. Vähintä, mitä tilanteessa voidaan nyt heti tehdä, on korjata lapsilisiä koskevat epäkohdat.
Toimeentulo-ongelmat koskevat erityisesti nuoria perheitä, joissa keskiansiot ovat huomattavasti vanhempia ikäluokkia pienemmät. Työttömyys on monilla alueilla yleistä nuorien perheiden keskuudessa ja työelämässä mukana olevat nuoret vanhemmat paiskivat usein hommia pienemmällä palkalla. Myös opiskelijat ovat ahtaalla. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä maanittelee opiskelijoita lapsentekoon. Logiikka on kerrassaan mielenkiintoista. Etuuksia heikentämälläkö saadaan pienituloiset ihmiset tekemään lisää lapsia?
Vasemmistoliitto esitti omassa vaihtoehdossaan lapsilisien sitomista indeksiin sekä korotusten ulottamista koskemaan myös yksi- ja kaksilapsisia perheitä. Täysistunnossa salin oikealta sivustalta kauhisteltiin vasemmistoliiton vastaesityksen hintaa, joka on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa. Onko tosiaan niin, että rahaa voidaan syytää suurituloisia hyödyttäviin satojen miljoonien eurojen verohelpotuksiin, mutta ei lapsille? Jääkylmä on siis hallituksen arvomaailma, ainakin tämän perusteella.
