Tekoälykupla on puhkeamassa

Kapitalismin historia on ollut jatkuvaa markkinakuplasta toiseen siirtymistä. Ensimmäinen nähtiin jo 1600-luvulla Alankomaissa, kun tulppaanisipuleista tuli maassa tietynlaisia statussymboleja ja niiden arvo markkinoilla nousi pilviin. Tulppaanimanian ollessa huipussaan yhdellä ainoalla luksustulppaanin sipulilla saattoi ostaa kokonaisen kartanon. Lopputulos oli myöhemmistä kuplista tuttu eli markkinoiden romahdus.

Modernissa historiassa kuplien ilmaantumistahti on ollut kiihtyvä ja jokaisessa ylikuumenemistilanteessa toistuvat samat vaiheet. Vuosituhannen alussa nähtiin esimerkiksi dotcom-kupla, jossa usko internetin kaupalliseen arvoon ja sen kehittymiseen lähti lapasesta. Yhtiöt eivät tuottaneet voittoa, mutta niitä arvostettiin katteettomien kasvulupausten kautta. Teknologiaosakkeiden arvoa määrittävä Nasdaq-indeksi saavutti lakipisteensä maaliskuussa 2000. Romahdus oli raju kuplan poksahdettua ja indeksi laski sen jälkeen noin 78 % vuoden 2002 loppuun mennessä.

Vuoden 2008 finanssikriisi on ollut tähän mennessä viime vuosikymmenien rajuin kupla. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-lainoista liikkeelle lähtenyt ylikuumeneminen laajeni lopulta globaaliksi pankki- ja taantumakriisiksi. Jättimäisiä rahoituslaitoksia konkurssiin ajanut kriisi ratkaistiin lopulta samalla tavalla kuten aina ennenkin eli julkisella rahalla. Nykymuotoisessa kapitalismissa sijoittajat käärivät voitot ja romahduksissa viulut maksavat veronmaksajat.

Näistä tapahtumista on tehty erittäin hyvä elokuva, Adam McKayn ohjaama The Big Short. Elokuvassa Christian Bale näyttelee sijoittaja Michael Burryä, joka on yksi taloushistorian kiinnostavimmista hahmoista: omituinen ja sosiaalisesti kömpelö pöytärumpali, joka on ollut ärsyttävän usein oikeassa. Burry näki finanssikriisin lopputuloksen ennen muita ja onnistui myös rahastamaan sillä.

Nyt, lähes pari vuosikymmentä myöhemmin, Burry on varoittanut meitä tekoälymarkkinoiden ylikuumenemisesta. AI-sektorilla eletään samanlaista vaihetta kuin dotcom-kuplan alkuvaiheessa: pääomaa virtaa sisään enemmän kuin kukaan ehtii osoittamaan, että investoinneille syntyy tuottoa. Varoituksia on kuultu muiltakin.

AI-firmoihin liitetyt talousluvut ovat poikkeuksellisia. OpenAI:n viimeisin rahoituskierros arvosti yhtiön noin 850 miljardin dollarin arvoiseksi. Arviot Anthropicin arvostuksesta liikkuvat samalla tasolla. Samalla Microsoft, Meta, Amazon ja Alphabet investoivat yhdessä satoja miljardeja dollareita datakeskuksiin, grafiikkasuorittimiin ja uuteen laskentakapasiteettiin. Grafiikka- ja tekoälyteknologiaan liittyviä puolijohteita sekä järjestelmiä valmistavan Nvidian markkina-arvo on hetkittäin ylittänyt viisi biljoonaa dollaria. Se on tällä hetkellä maailman arvokkain yhtiö.

Kaikki tämä perustuu aiemmista kuplista hyvin tuttuun oletukseen, että investoinnit muuttuvat ennemmin tai myöhemmin poikkeuksellisiksi voitoiksi.

Sivusto Is AI Profitable? kokoaa yhteen arvioita alan suurimpien toimijoiden talousluvuista. Nvidiaa lukuun ottamatta kaikki muut toimijat (mukaan lukien Amazon, Google, OpenAI ja Anthropic) tekevät giganttisia tappioita ja sijoittavat enemmän kuin ansaitsevat. Kuplan poksahtaminen on vain ajan kysymys.

Miten edessä oleva AI-romahdus tulee näkymään käytännössä? Globaalilla tasolla investoinneissa liikkuvat imaginääriset rahasummat ovat niin suuria, että edessä voi olla samanlainen maailmanlaajuinen lama kuin 2008 alkaneen finanssikriisin yhteydessä.

Toisaalta tuho voi luoda myös uutta dotcom-kuplan tapaan, jos pahimmilta globaalin talouden kauhuskenaariolta vältytään. Esimerkiksi tiedonsiirrosta tuli tämän kuplan puhkeamisen jälkeen halpaa, koska investointien seurauksena syntyi ylimääräistä valokuitu- ja palvelinkapasiteettia. Näin syntyi infraa nykymuotoisille internet-palveluille, kuten esimerkiksi videoiden suoratoistolle.

Suomessa AI-buumi on näkynyt techbro-firmojen datakeskushankkeiden muodossa. Niitä on ilmestynyt ympäri Suomea kuin sieniä sateella, kun jokainen kunta ja kaupunki pyrkii samaan oman siivunsa jaossa olevasta (kuvitteellisesta) potista.

Datakeskusbuumi on huolestuttanut monia, koska jos kaikki vireillä olevat hankkeet toteutuisivat, Suomen yhteenlaskettu sähkönkulutus voisi nousta kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan noin 28 terawattitunnilla (TWh). Tämä tarkoittaisi noin 34 prosentin lisäystä Suomen nykyiseen kokonaiskulutukseen. Jos kaikki Fingridille tulleet liittymiskyselyt lasketaan mukaan, puhutaan tämän lukeman moninkertaistumisesta.

Luvut ovat niin suuria, että kyse ei ole enää yksittäisistä investoinneista vaan kansallisesta teollisuuspolitiikasta. Valitettavasti Suomessa myös tässä asiassa puuttuu kunnollinen regulaatio kokonaan.

Datakeskuslainsäädäntöön voisi ottaa mallia Irlannista, joka on paininut keskusten tuottamien haasteiden kanssa ja uudistanut lainsäädäntöään:

Kulutus 1–10 megavolttiampeeria: Laitoksella on oltava omaa sähköntuotantoa 100 prosentin edestä suhteessa sen verkkokapasiteettiin. Yli 10 MVA: Laitoksen on tuotava verkkoon joustavaa, ohjattavaa omaa tuotantoa tai energianvarastointia, joka vastaa 100 prosenttia sen verkkotehontarpeesta. Eli käytännössä datakeskusten pitää itse tuottaa oma sähkönsä. 

Lisäksi Irlannissa uusien datakeskuksien on katettava vähintään 80 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksestaan uusilla uusiutuvan energian hankkeilla.

Tämän lisäksi kannattaisi siirtää kaikki luvitukset valtiolle, koska nyt mopo on lähtenyt lapasesta ja jokainen kunta ja alue yrittää haalia itselleen näitä sopimuksia. Tilanne ei ole hallinnassa. Tässä riittää seuraavalle hallitukselle tekemistä.

Lopuksi pitää vielä todeta, että kaikki datakeskukset eivät ole huonoja hankkeita. Esimerkiksi omaan lähiööni Oulun Toppilaan suunnitellaan miljardiluokan tekoälydatakeskusta nimeltään AI Gigafactory. Hankkeen taustalla ovat Nokia ja Nscale ja investoinnin kokoluokka on noin viisi miljardia euroa.

Tällaisilla hankkeilla luodaan Eurooppaan omaa huipputehokasta laskentakapasiteettia ja vastaavat hankkeet ovat vaihtoehto sille, että Suomesta tehdään datakeskusten banaanivaltio teknomiljardööreille nykymuotoisella villin lännen menolla. Omat keskukset vahvistavat digitaalista suvereniteettia, tietosuojaa ja paikallista arvonluontia. Myös ympäristövaikutukset voidaan näin ottaa paremmin huomioon.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *