Vappupuhe Kuusamossa 1.5.2012

Vappupuhe Kuusamon Vasemmiston vappujuhlassa 1.5.2012 Kuusamon torilla:

Hyvät ystävät ja toverit,

Näin alkuun haluan kiittää Kuusamon Vasemmistoa mahdollisuudesta tulla puhujaksi vappujuhlaan tänne Koillismaalle. Kuusamo on minulle monella tapaa tärkeä paikka. Sukujuuret ovat Vuotungin suunnalla ja täällä on tullut vietettyä useita lapsuuden ja nuoruuden ikimuistoisia kesiä. Myös ensimmäinen kesätyöpaikka oli aikoinaan täällä. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun nyt työn päivänä puhun täällä työelämän murroksesta.

Vappu on perinteinen työväen juhla. Vasemmistolainen työväenliike syntyi aikoinaan tarpeesta puolustaa ja parantaa työläisten elinehtoja. Vasemmisto on kuluneen sadan vuoden aikana saanut aikaan erilaisten kamppailujen kautta merkittävän määrän parannuksia ja uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Moni näistä saavutuksista vaikuttaa merkittävästi lähes jokaisen ihmisen päivittäiseen elämään.  8 tunnin työpäivä, vuosilomat, työeläkkeet, lapsilisät ja monet muut sosiaaliset uudistukset ovat syntyneet vasemmistolaisen työväenliikkeen aloitteesta. Yhteiskunnalliset kamppailut ovat tuoneet mukanaan paljon hyviä asioita ja niillä on korjattu epäkohtia. Tukea näissä kamppailuissa on saatu välillä myös muilta puolueilta, myös keskustalta. Ainoastaan poliittista oikeistoa eivät työläisten ja pienituloisten asiat ole kiinnostaneet koskaan.

Vasemmistolainen liike syntyi perinteisen teollisuusväestön asioita ajamaan, mutta sittemmin siitä on tullut vasemmistolaisten ihanteiden ajaja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämä muuttunut rooli sopii, sillä maailma ei ole todellakaan valmis. Työelämä on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä ja nyt tarvitaan uudenlaista vasemmistolaista ajattelua tulevaisuuden taistoihin.

Omalle sukupolvelleni ei ole enää olemassa yhteiskuntaa, joka tarjoaa kaikille vakituista palkkatyötä toimeentulon ja turvallisen elämän varmistamiseksi. Yhä useampi kerää nykyisin toimeentulonsa osa-aika, pätkä-, silppu- ja vuokratöistä. Yhä useampi työntekijä ulkoistetaan tehtävistään yhden hengen yritykseksi oman onnensa nojaan tai vuokratyöfirmojen potkittavaksi.

Oikeisto on sittemmin ajanut työelämään ”joustoja” ja vuokratyöstä on tullut arkipäivää myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuokratyöfirmojen myötä työmarkkinoille on syntynyt uusi porras, joka repii itselleen voittoja kyykyttämällä työntekijää. Palkkaus on huonompi ja työntekijän turva olematon.

Epävarma tilanne vaikuttaa eniten nuoriin ja erityisesti nuoriin perheisiin. Moni vääntää pitkää päivää surkeilla työehdoilla varmistaakseen lapsiensa toimeentulon.

Perinteinen sosiaali- ja työttömyysturvan malli ei ole pystynyt vastaamaan muuttuneen työelämän aiheuttamiin ongelmiin. Ansiosidonnaisella päivärahalla on oma tärkeä roolinsa, mutta siihen perustuva järjestelmä ei toimi pätkätyömarkkinoilla.

Tulevaisuuteen suuntaava Vasemmiston rintama edustaa niitä harvoja tahoja, joilla on aitoa kiinnostusta parantaa pienituloisten duunareiden toimeentuloa ja turvaa.

Vasemmiston ajamat työelämän uudistukset tehtiin takavuosina pienin askelin etenemällä ja sama toimintatapa toimii myös nyt. Vuokratyöntekijöiden osalta tulee aloittaa takuupalkasta. Takuupalkkajärjestelmän kantava ajatus on se, että vuokrafirman on maksettava työntekijälle osa palkasta, vaikka se ei onnistu löytämään tälle työtä. Tämä olisi ensimmäinen askel duunarin aseman parantamisessa.

Lisäksi tarvitsemme positiivisella tavalla kannustavaa sosiaaliturvaa. Perusetuukset eivät saisi leikkautua pois, jos ihminen ottaa vastaan lyhyitä työpätkiä. Nyt byrokratia on sillä tasolla, että henkilön toimeentulo saattaa heiketä, jos hän ottaa vastaan parin päivän homman. Tästä on aivan turha syyllistää työttömiä. Kyseessä on systeemin valuvika, joka on rukattava uuteen uskoon mahdollisimman pian.

Myös perusturvaa on kehitettävä. Vasemmisto onnistui ajamaan 120 euron parannuksen työmarkkinatukeen hallituksessa indeksikorotuksineen. Lisäksi toimeentulotuen perusosa nousee 40 euroa, kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan ja asumistuen alin tuloraja kohoaa.  Korotuksia perusetuuksiin ei ollut tehty kahteenkymmeneen vuoteen, joten siinä mielessä päätökset ovat historiallisia.

Keskustajohtoisten hallitusten aikana Suomi eli ennennäkemätöntä nousukautta, mutta panostukset laitettiin tuossa vaiheessa hyvin toimeentulevien veronalennuksiin ja yritysten Kela-maksujen poistamiseen. Nyt eletään suu säkkiä myöten maailmanlaajuisen talouslaman takia, mutta pienituloisten toimeentulo paranee. Myös tästä näkökulmasta voidaan puhua historiallisista päätöksistä.

Perusturvaremontin lisäksi myös työn jakaminen nousee entistä suurempaan rooliin tulevaisuuden poliittisissa kamppailuissa. Suomessa moni duunari tappaa itsensä työllä, samaan aikaan kun kortistossa olisi monta halukasta tekemään vaikkapa edes lyhyttä päivää – sillä edellytyksellä, että toimeentulo on taattu.

Työn jakaminen mahdollistaisi myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumisen. Vaikuttamiseen urheiluseuroissa, poliittisissa järjestöissä ja muissa yleishyödyllisissä organisaatioissa jäisi oikeasti aikaa.

Parempi perusturva ja lyhyempi työpäivä eivät ole vaatimuksina kirosanoja tulevaisuuden tekijöille eivätkä ne saa olla sitä muillekaan poliittisille toimijoille. Vasemmisto kutsuu myös muut puolueet mukaan muutostalkoisiin.

Otan vielä lopuksi esille kuluvan vuoden merkittävimmän kamppailun, joka käydään ensi syksynä. Kuntavaalit ovat tänä vuonna erityisen tärkeät vaalit, sillä kuntarakenneuudistus on tulossa ja siihen liittyvät asiat nousevat keskeiseen rooliin lähitulevaisuuden päätöksenteossa kaikissa kunnissa. Vasemmisto puolustaa uudistuksessa pienituloisia ihmisiä, rikkaampia ja ahneempia vastaan.

Kuntakeskustelun suurin ongelma on sen kaksinapaisuus. Taistelua käydään kuntaministerin luoman karttaharjoituksen ja erityisesti keskustalaisten vaaliman nykymallin välillä. Muut ajatukset on liputettu paitsioon.

Ministerin karttaharjoitelman ongelma on se, että se ei vastaa paikallisiin ongelmiin ja näkemyksiin. Sellaisenaan siitä ei uudistuksen pohjaksi ole. Ratkaisujen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta ilman ylhäältä johdettua marssitusta. Vasemmisto ei hyväksy pakkoliitoksia.

Nykytilanteeseenkaan ei ole kuitenkaan syytä jämähtää. Palvelujen järjestämiseen tarvitaan uudenlaista otetta, tulevaisuuden haasteet ovat sen verran suuria. Kuntien taloustilanne heikkenee tulevina vuosina. Väestö ikääntyy ja erityisesti vanhuspalveluiden järjestämisessä tarvitaan uudenlaista ajattelua.

Kuntien heikko taloustilanne on avannut tietä terveyspalveluiden yksityistämiselle. Ulkomaisten pääomasijoittajien terveysbisnes on vyörynyt voimalla julkiseen terveydenhuoltoon. Vain kuntien rakentaminen tarpeeksi vahvoiksi yksiköiksi voi estää tämän kehityksen. Paremmin toimeentulevien kuntien on otettava vastuuta ottamalla heikommat siipiensä suojaan. Se on aitoa solidaarisuutta, jota Vasemmisto kannattaa.

Kuntademokratia on toinen tärkeä kysymys kuntauudistuksessa. Demokratia ei nykyisellään toimi tarpeeksi hyvin kunnissa. Valta keskittyy harvojen käsiin ja kuntalaisen ääni jää usein kuulematta päätöksenteossa. Tarvitaan uusia demokraattisia rakenteita, jotta kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen toteutuu myös laajenevissa kunnissa.

Vaihtoehtoja on olemassa useita. Vasemmisto haluaa Rovaniemen mallin kaltaista osallistuvaa budjetointia, kylä- ja kaupunginosavaltuustoja sekä kansankokouksia, joissa ihmiset pääsevät suoraan vaikuttamaan omaa kortteliaan ja kyläänsä koskeviin päätöksiin.

Rakentakaamme kuntarakenneasioissa uutta pohjaa paremmin toimiville palveluille ja demokratialle!

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille hyvää vappua!