Hallituksen budjettiesitys paisuttaa liikuntapommia
Suomessa on kytenyt jo pitkään liikuntapommi. Suomalaiset eivät liiku ja urheile riittävästi. Liikkumattomuus uhkaa työ- ja toimintakykyämme ja myös ihmisten henkistä jaksamista. Jatkuvasti paisuva ongelma aiheuttaa valtavia kustannuspaineita tulevaisuudessa jo muutenkin hallituksen leikkausten myötä kuilun partaalla horjuvan sote-järjestelmämme kantokyvylle. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan vuosittain lähes 5 miljardia euroa.
Petteri Orpon hallitus on julkaissut vastikään budjettiehdotuksensa vuodelle 2025 ja onkin paikallaan arvioida, millaisia ratkaisuja se on tekemässä liikuntatoimen rahoituksen osalta.
Valtion budjetissa liikunta- ja urheiluasiat kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Budjetissa leikataan rajusti joka puolelta ja tämä näkyy myös liikuntatoimen rahoituksessa. Hallitus leikkaa esimerkiksi liikunnan tutkimus- ja kehityshankkeista pois lähes miljoona euroa.
Suurimmat leikkaukset hallitus tekee liikuntatoimen budjetin ehkäpä tärkeimmältä momentilta, jossa ovat muun muassa liikuntapaikkarakentamisen tuki sekä seuratuki. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat konkreettisesti ruohonjuuritasolla tehtävään päivittäiseen liikunta-alan työhön. Tältä momentilta raapaistaan 16 miljoonaa euroa pois. Prosentuaalisesti leikkaus on 25 prosenttia vuoden 2024 budjetista.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei liity pelkästään budjetin liikuntatoimeen kohdistuvaan rahoitukseen, joka siis nyt vähenee radikaalisti. Kun ihmisten toimeentulosta leikataan, vähenee myös liikuntapalveluiden käyttö. Jos rahat menevät kokonaan päivittäisten perustarpeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden ostamiseen, esimerkiksi uimahallikäynnit karsiutuvat ensimmäisenä pois ihmisten henkilökohtaisista budjeteista.
Lisäksi hallituksen tekemät veroratkaisut ovat erittäin vahingollisia liikunnan lisäämisen näkökulmasta. Orpon hallitus on linjannut ohjelmassaan liikuntapalvelujen alv:n nostamisesta 10:stä 14:ään prosenttiin ja tämä toteutuu vuoden 2025 alussa. Veroratkaisulla tulee olemaan heikentävä vaikutus liikuntapalveluiden käyttöön tulevaisuudessa eli se vähentää suomalaisten liikkumista.
Myös infraan tehtävät panostukset vaikuttavat edellä mainittujen seikkojen ohella liikkumiseen. Päivittäinen arkiliikunta, kuten pyöräily, on tärkeässä asemassa liikkumisen lisäämisessä. Tämän vuoksi kevyen liikenteen verkostoon panostaminen on tärkeää. Siis ainakin muille kuin Orpon hallitukselle, joka leikkaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoituksen kokonaan budjetistaan pois.
On siis käynyt selväksi, että Orpon hallitusta ei liikuntapommin purkaminen kiinnosta pätkääkään. Onneksemme kaupungeissa ja kunnissa voidaan kuitenkin tehdä paljon hyviä asioita tilanteen korjaamiseksi. Hyvä esimerkki löytyy Oulusta, jossa on panostettu merkittävästi esimerkiksi pyöräilyverkoston kehittämiseen.
Ensi vuoden kuntavaalit ovat massiivisessa roolissa sen osalta, teemmekö mitään alati kasvavalle liikkumattomuuden ongelmalle. Tarvitsemme valtuustoihin ihmisiä, joilla on rohkeutta panostaa liikuntapalveluihin ja liikkumisen edistämiseen. Näin voimme yrittää osaltamme korjata hallituksen virheellisen liikuntapolitiikan aiheuttamia ongelmia.
