Tunnettuja populisteja

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon mielestä kevään vaalien populistit löytyvät vasemmalta. Huusko tyrmää blogikirjoituksessaan Vasemmistoliiton vaatimukset velkaelvytyksestä ja asettuu tukemaan ”vastuullisten” puolueiden leikkauspolitiikkaa, jonka seurauksena Euroopan taantuma on pitkittynyt.

Huuskon mukaan Vasemmistoliitto on jäänyt velkaelvytyspuheineen yksin. Väite on koominen, jos tarkastellaan elvytyksestä käytyä julkista keskustelua ja päätöksiä maailmalla viimeisten vuosien ajalta.  ”Populistisia” elvytysideoita on kuultu arvovaltaisilta tahoilta ja niitä on myös toteutettu menestyksekkäästi. Ohessa listausta muistin virkistämiseksi.

Yhdysvallat

USA:ssa keskuspankki lisäsi rahan tarjontaa ja poliittiset päättäjät julkisia menoja. Työttömyysprosentti maassa on tällä hetkellä 5,7 (euroalueella 11,4) ja talous on kasvu-uralla (linkki).

IMF

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan valtioiden kannattaa nyt ottaa irti kaikki hyöty halvasta lainarahasta. Taloutta kannattaa elvyttää panostamalla infrastruktuuri-investointeihin vaikka velkarahalla. (linkki)

OECD

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD suosittelee maaraportissaan Suomelle elvyttävää talouspolitiikkaa taantuman uhatessa. (linkki)

Sixten Korkman ja Pertti Haaparanta

Professorit Korkman ja Haaparanta ovat esittäneet päättäjille toimenpiteiksi uusien infrahankkeiden aloittamista ja elvytystä. Haaparanta varoittaa kiristämästä talouskuria, joka olisi hänen mukaansa tässä tilanteessa kaikkein huonoin ratkaisu. (linkki)

***

Edellä mainittujen tahojen suosituksista löytyy mielipide-eroja esimerkiksi rakenteellisten uudistusten osalta, mutta elvytystarpeesta ollaan joka suunnalla jopa liikuttavan yksimielisiä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Harmillista on se, että valtaosa suomalaispäättäjistä sulkee korvansa näiltä ohjeilta ja haluaa edelleen jatkaa toimimattomaksi osoittautunutta talouskuripolitiikkaa.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Pia Lohikoski kertaa vastauksessaan Huuskolle vaiheet, jotka ovat johtaneet nykyiseen umpikujaan Euroopassa. Leikkauspolitiikan voimakas kiristäminen velkakriisin kärjistymisen jälkeen oli merkittävä syy euroalueen taantumaan ja velkaantumisen kiihtymiseen.

Lohikoski muistuttaa työllistävien investointien olevan järkevä talouspoliittinen vaatimus, jonka on esittänyt laaja joukko kansainvälisiä talouden asiantuntijoita.

Huolellisesti suunniteltujen investointien kerroinvaikutukset ovat merkittäviä. Hyvä esimerkki löytyy Helsinki-Vantaalta, jossa Finavian 200 miljoonan panostus on poikimassa miljardi-investoinnit yksityisiltä toimijoilta.

Kuten Lohikoski toteaa kirjoituksessaan, huhtikuun eduskuntavaaleissa on pitkälti kyse siitä, jatketaanko nykyisellä näköalattomuuden tiellä vai otetaanko suunta kohti uutta kasvu-uraa. Sopii toivoa, että kansantaloudellinen osaaminen palaa myös muiden puolueiden talouspoliittisiin linjauksiin.

Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro -blogipalvelussa 10.3.2015.