Forssan ohjelmasta Tampereen ohjelmaan

Forssan ohjelman julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 110 vuotta. Ohjelma listasi työväenliikkeen keskeiset tavoitteet, joihin kuuluivat muun muassa kahdeksantuntinen työpäivä, vähimmäispalkka ja yleinen kouluvelvollisuus.

Monet ohjelman tavoitteet tuntuivat tuohon aikaan mahdottomuuksilta. Vasemmistolainen työväenliike on kuitenkin onnistunut toteuttamaan lähes kaikki ohjelmassa mainitut asiat. Uudistukset ovat vaatineet valtavan työn, jonka tekijät ansaitsevat kaikkien suomalaisten arvostuksen.

Vasemmistoliitto hyväksyi Tampereen puoluekokouksessa Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan. Se ei ole poliittinen tavoiteohjelma sanan varsinaisessa merkityksessä. Asiakirjassa katsotaan kauas tulevaisuuteen.

Suomi ja koko maailma tarvitsevat kokonaisvaltaista ja inhimillistä muutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Ajamamme tulevaisuus perustuu uusiutumattomista energiamuodoista irtaantumiseen, oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan sekä vaurauden uusjakoon.

Haluamme kulutushysterian vallasta kohti kestävää elämäntapaa. Se onkin pohjoisen tolkuille ja nuukille ihmisille tuttu juttu. Ja ennen kaikkea tarvitaan inhimillistä työelämää ja riittävä toimeentulo kaikille. Työtä on oltava jokaiselle sopivasti niin, että jokainen voi tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä kykyjensä, osaamisensa ja taitonsa mukaan.

Asiakirjaa on arvosteltu valtamediassa vihreäksi ”utopiahötöksi”. Työelämästä ja toimeentulosta ei kuulemma puhuta tarpeeksi. Jos on vaivautunut tutustumaan tarkemmin asiakirjaan, huomaa nopeasti, että työ ja toimeentulo ovat juuri keskiössä. Työ mainitaan 67 kertaa ja työelämän kysymyksiä käsitellään laajasti. Esimerkiksi kasvisruoasta puhutaan kaksi kertaa.

Vasemmistoliitto tunnustaa siis edelleen vahvasti punaista väriä. Tästä kertoo myös se, että puoluejohtoon valittiin Tampereella kolme duunaria: lähihoitaja, insinööri ja kirvesmies. Puolueellemme duunari tarkoittaa muutakin kuin perinteisessä teollisuudessa työskenteleviä miehiä.

Kriitikot väittävät asiakirjan tavoitteiden olevan mahdottomia. Pilkkakirveissä on sama kaiku, joita lyötiin aikoinaan Forssan ohjelmaan. Mutta kuinkas sitten kävikään?

On totta, että punavihreän yhteiskunnan tulevaisuutta rakentaessamme astumme osittain tuntemattomalle maaperälle. Valmiita vastauksia ei ole, vaan yksityiskohdat hahmottuvat vähitellen ihmisten kansanvaltaisesti päättämällä. Kohti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ainoastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta.

Vasemmistoliitto on nyt luonnostellut oman näkemyksensä tulevaisuuden yhteiskunnasta. Kutsuttakoon koostamaamme visiota vaikkapa Tampereen ohjelmaksi. Olisi mielenkiintoista kuulla myös muilta puolueilta näkemyksiä siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa tulisi kehittää ja miten esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua. Olemme sen tuleville sukupolville velkaa.

Jaakko Alavuotunki
Jari-Pekka Kanniainen
Olli Kohonen
Oulun VasemmistoPlus ry.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa to 27.6.2013.


You may also like...

1 Response

  1. Jaakko Tiikasalo sanoo:

    Hyvä kirjoitus.

    Niinpä, olisi mukava nähdä vastaavia muilta puolueilta.

    Peukut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *