Presidentinvaalit ovat luonteeltaan poikkeukselliset vaalit

Pentti Niskanen kirjoitti Kansan Tahdon lukijapalstalla (to 26.1.) presidentinvaaleista ja niiden vaikutuksesta puolueiden kannatukseen jatkossa. Niskanen oli huolissaan vasemmiston äänten valumisesta myös tulevissa vaaleissa muualle, erityisesti ensimmäisellä kierroksella menestyneen Pekka Haaviston edustaman vihreän puolueen laariin.

Näin jyrkkiä johtopäätöksiä ei ole kuitenkaan syytä vetää. Presidentinvaalit ovat luonteeltaan hyvin poikkeukselliset vaalit verrattuna kunnallis- ja eduskuntavaaleihin. Presidentinvaalit ovat henkilövaalit ja presidenttiä valittaessa syntyy usein henkilöön liittyviä ilmiöitä. Nyt yllättäjä oli Haavisto, jota myös moni vasemmistolainen äänesti erityisesti taktisista syistä.

Vuoden 1994 vaalien ilmiö oli rkp:n Elisabeth Rehn, joka keräsi ensimmäisellä kierroksella yli 20 prosenttia äänistä. Hyvä tulos ei kuitenkaan vaikuttanut juurikaan rkp:n kannatukseen seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa, vaan puolue jäi viiden prosentin kannatuslukemiin.

Paavo Arhinmäen äänisaalis (5,5 prosenttia) oli kohtuullisen hyvä, jos sitä verrataan esimerkiksi vuoden 1994 vaalien tulokseen. Se on edellinen kerta, kun Vasemmistoliitolla oli oma ehdokas näissä karkeloissa ja Claes Andersson keräsi tuolloin 3,8 prosentin kannatuksen. Seuraavissa eduskuntavaaleissa Vasemmistoliitto otti muuten vaalivoiton. Tämäkin korostaa presidentinvaalien hyvin erilaista luonnetta.

Niskanen on toki siinä oikeassa, että vaalityö syksyn kunnallisvaaleja varten on käynnistettävä ajoissa. Vasemmistoliitossa tämä työ on aloitettu jo syksyllä ja kierrokset koneessa kiihtyvät kevättä lähestyttäessä.

Arhinmäen presidentinvaalikampanja oli hyvin pitkälti puoluevetoinen. Ehdokas ajoi selkeästi Vasemmistoliiton edustamia aatteita ja arvoja. Kannatus on lisääntynyt erityisesti nuorten ikäluokkien keskuudessa ja tämä näkyi voimakkaasti kampanjassa myös Pohjois-Suomessa.

Puolueeseen liittyi kampanjan aikana paljon uusia jäseniä ja vaalit nivoutuivat siis mitä mainioimmin käynnissä olevan kuntavaalityöhön. Oulussa on jo esimerkiksi yli 40 ehdokassuostumusta kunnallisvaaleihin ja kyselyitä tehdään jatkuvasti. Lisää hyviä ehdokkaita toki tarvitaan.

Mitä tulee toisen kierroksen asetelmaan, on syytä muistuttaa, että Vasemmistoliitto ei puolueena ole asettunut kummankaan ehdokkaan taakse. Yksittäisillä ihmisillä, olivat he sitten sitten kansanedustajia tai puolueen aktiiveja, on vapaat kädet tehdä omat ratkaisunsa.

Jaakko Alavuotunki, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja, Oulu

Juha Haapala, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, Oulu

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa 2.2.2012.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *