Helsinki on riippuvainen muusta Suomesta

Vihreiden Jukka Relander asettaa kirjoituksessaan Helsingin ja muun Suomen edut tympeällä tavalla vastakkain. Relanderin mielestä Helsingissä tehty työ pitää muun Suomen asuttuna ja aluepoliittiset ratkaisut eivät tuo mukanaan talouskasvua.

Pääkaupungin valinta on ollut Suomessa aina aluepoliittinen ratkaisu. Ruotsin vallan aikana pääkaupunki oli loogisesti Tukholmaa lähellä oleva Turku. 1800-luvulla valta vaihtui ja venäläiset halusivat pääkaupungin lähemmäksi Pietaria, joten Helsinki-nimisestä kalastajakylästä tehtiin Suomen hallinnollinen keskus.

Mitään muuta järkevää perustetta valinnalla ei ollut. Turku olisi ollut logistisesti edelleen järkevin vaihtoehto. Helsinkiä merkittävämpiä kaupankäynnin keskuksia maasta löytyi runsaasti. Esimerkiksi Oulu on perustettu 1605 ja se sai tapulikaupunkioikeudet jo vuonna 1765. Oulu oli pitkään Suomen laivanrakennusteollisuuden ykköskaupunki.

Helsinki kasvoi nykyiseen asemaansa 1900-luvun aikana. Sen vauraus perustuu kaupungistumisen kiihtymiseen, valtionhallinnon keskittymiseen ja sitä kautta myös yritysten pääkonttoreiden sijoittumiseen pääkaupunkiseudulle. Keskittyminen on johtanut myös inhimillisen pääoman joukkosiirtymiseen etelään. Muualla koulutetaan työvoimaa, joka muuttaa Helsinkiin.

Helsingissä ei kuitenkaan tuoteta riittävästi energiaa omiin tarpeisiin, ruoasta ja raaka-aineista puhumattakaan.  Ilman muuta Suomea se selviäisi ehkä viikkoja. Myös suurin osa Suomen vientiteollisuudesta on muualla. Esimerkiksi ict-alalla Oulu on ollut huomattavasti Helsinkiä merkittävämpi toimija.

Suomen teillä on valtava korjausvelka. Kansallinen omaisuutemme rapistuu käsiin. Kirjoituksessa halveksutut kolminumeroiset tiet pitää myös kunnostaa, jotta esimerkiksi bioenergian käyttöä voidaan kehittää. Helsingin metsät eivät taida tässä hommassa riittää.

Vasemmisto on esittänyt elvytysohjelmassaan laajan paketin liikenneinfraan liittyviä panostuksia koko Suomeen. Pisara-rata on mukana muun Suomen tarpeita unohtamatta. Hankkeet tuovat mukanaan työtä ja talouskasvua ja ne kehittävät myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa. Sopii toivoa, että Relanderin tympeä asenne ei edusta laajemmin vihreiden näkemyksiä liikenneyhteyksien ja elinmahdollisuuksien kehittämisessä muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa 14.4.2015.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *