Taistelua ei voi voittaa, jos sitä ei edes aloita
Resurssiviisaus on jokseenkin typerä uudissana, joka pomppaa esille yleensä erilaisissa seminaarien powerpoint-kalvojen vyörytyksessä, kuten juuri kävi eräässä strategiaseminaarissa.
Tarkistin Wikipediasta mitä sillä tarkoitetaan: ”Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.”
Resurssiviisaus ja irtikytkentä ovat optimistien sanoja. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentää. Tällä hetkellä kiistellään siitä, onko se edes mahdollista.
Sanat ovat ikäänkuin pehmeitä tapoja huomauttaa meille, että jotain tarttis tehdä maapallon luonnonvarojen ylikulutuksen kanssa. Ja se ”jotain” ei edes enää riitä eli huomauttelun sijasta pitäisi mylviä pää punaisena ja potkia roskiksia.
Eilen olin yhdyskuntalautakunnan mukana Ruskon kaatopaikalla, jossa esiteltiin Suomen erinomaisesti toimivaa kiertotaloutta eli käytännössä lähes kaiken materiaalin voi nykyisin kierrättää. Yhdyskuntajätteen osalta Suomen ongelma on toki se, että jätettä ”energiahyödynnetään” (jälleen hieno uudissana) eli poltetaan liikaa eli vieläkin enemmän pitäisi pystyä hyödyntämään kierrätettävänä materiaalina.
Samaan aikaan henkeä kohden mitattuna Suomen raaka-aineiden kulutus on EU:n korkein eli edes meillä irtikytkentä ei näyttäisi olevan edes lähellä. Kulutus vähenee, mutta ei riittävästi. Käsiteltävän jätteen vuoret kasvavat Ruskossa ja muualla.
Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset tarvittaisiin 3,8 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.
Eli jokaisen suomalaisen pitäisi kuluttaa 3,8 kertaa vähemmän kuin nyt. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kasvispainoitteista ruokavaliota, nollapäästöisen joukkoliikenteen suosimista, vähemmän krääsän ostamista ja kylmempiä asuntoja.
Tämän artikkelin kysymykseen vastaus on vielä tällä hetkellä ei. Suomalaiset eivät ole resurssiviisaita. Irtikytkentä ei ole alkanut. Positiivista on ollut se, että energiaa opittiin säästämään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Muitakin keinoja voisi edes yrittää, koska tätäkään taistelua ei voi voittaa, jos sitä ei edes aloita.
