Politiikan kes\u00e4 2017 Suomessa sis\u00e4lsi myrskyn, jonka j\u00e4lkeen elo on ollut hiljaisempaa. Perussuomalaisten puoluekokouksen ymp\u00e4rille syntynyt ja edelleen jatkuva kalabaliikki oli j\u00e4lleen kerran osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 politiikassa konkreettisten sis\u00e4lt\u00f6jen sijasta vaikuttaa entist\u00e4 enemm\u00e4n se, milt\u00e4 asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tai milt\u00e4 ne halutaan saada n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kes\u00e4saunassa pohdittiin viime viikolla vuoden 2015 eduskuntavaaleja t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lomalukemistooni kuului Erkka Railon, Mari K. Niemen, Ville Pitk\u00e4sen ja Sini Ruohosen eritt\u00e4in mielenkiintoinen teos Kamppailu vallasta \u2013 Eduskuntavaalikampanjat 1945\u20132015<\/em>.<\/p>\n Kirja nousi aiemmin julkisuuteen vaaleihin liittyv\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4<\/a> my\u00f6t\u00e4. Valtiovarainministeri\u00f6 julkaisi sopivasti kuukausi ennen vaalip\u00e4iv\u00e4\u00e4 raportin<\/a>, jossa taloutemme tilaa syyn\u00e4ttiin puhtaasti valtiontalouden velkaantumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaikka esimerkiksi IMF:n mukaan<\/a> Suomi on kehittyneiden talouksien v\u00e4hiten velkaantunein maa.<\/p>\n <\/p>\n Kirjassa pohditaan vaikuttiko valtiovarainministeri\u00f6n jyr\u00e4hdys vaalitulokseen. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n aiheellinen kysymys: onko ministeri\u00f6ll\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeus osallistua julkiseen keskusteluun eduskuntavaalien alla? V\u00e4itteen mukaan ministeri\u00f6n raportti kehysti talouteen liittyv\u00e4n vaalikeskustelun ja yksipuolisti sit\u00e4.<\/p>\n Arvio osuu maaliinsa, jos tarkastellaan j\u00e4lkik\u00e4teen vaalikeskusteluissa esiin nousseita teemoja. Media nieli sy\u00f6tin purematta ja ennen vaaleja k\u00e4yty julkinen keskustelu keskittyi p\u00e4\u00e4osin erilaisten leikkauslistojen esittelyyn. Puolueita jopa syytettiin liian kunnianhimottomista listoista, jotka eiv\u00e4t vastanneet ministeri\u00f6n esille tuomaa \u201dtotuutta\u201d. Samalla media viljeli \u00e4lyllisesti ep\u00e4rehellist\u00e4 vertausta kriisiss\u00e4 olevan Kreikan talouteen. Esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4<\/a> toistuvat kaikki n\u00e4m\u00e4 mainitut asiat. Torvet soittivat joka puolella samaa s\u00e4velt\u00e4.<\/p>\n Miten on mahdollista, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen ministeri\u00f6 pystyy n\u00e4in vahvasti ohjailemaan poliittista keskustelua? Taustalla on suomalaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n virkamiesvaltaisuus, jonka pohja on luotu jo autonomian aikana. Suurempi vaikutus on kuitenkin ollut jo vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 ollella new public management<\/em><\/a> -hankkeilla, joita on viety eteenp\u00e4in hallinnon tehostamisten nimell\u00e4.<\/p>\n Hankkeet ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 johtaneet virkamiesten vallan lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja samalla poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien vaikutusvallan v\u00e4henemiseen. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s virkamiehet ovat poliittisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, mutta heit\u00e4 ei valita vaaleilla. Aihetta on tutkinut Samuli Yliaska teoksessaan Tehokkuuden toiveuni \u2013 Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle<\/em>. Yliaskan mukaan<\/a> tehostamishankkeet ovat olleet k\u00e4ynniss\u00e4 ensisijaisesti virkamiesvallan lis\u00e4\u00e4miseksi ja juuri valtiovarainministeri\u00f6n vallan p\u00f6nkitt\u00e4miseksi.<\/p>\n Palataan viel\u00e4 vaalipuheisiin. Hallituspuolueiden leikkauslistoilla<\/a> oli sosiaalietuuksien indeksij\u00e4\u00e4dytyksi\u00e4, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 valtionhallinnon tehostamista ilman konkretiaa ja muun muassa yritystukia. Viimeksi mainittua viidakkoa olisi hyvin voinutkin karsia, mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4i tekem\u00e4tt\u00e4<\/a>.<\/p>\n Vaalien alla ei puhuttu sanaakaan koulutusleikkauksista, sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityist\u00e4misest\u00e4 eik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistuneista toimenpiteist\u00e4 kiky-sopimuksen yhteydess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ovat olleet Sipil\u00e4n hallituksen t\u00e4rkeimm\u00e4t hankkeet t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ja niit\u00e4 on perusteltu tuttuun tapaan velkaantumiseen pys\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4, vaikka esimerkiksi sote-uudistus tulee olemaan taloudellisesti kallis hanke toteutuessaan hallituksen kaavailemalla tavalla.<\/p>\n T\u00f6rkein sumutus liittyi ensin mainittuun teemaan. Hallituspuolueiden johtajat poseerasivat kilvan \u201dei koulutusleikkauksille\u201d -kampanjassa, mutta \u00e4\u00e4ni kellossa muuttui vain muutama kuukausi vaalien j\u00e4lkeen. J\u00e4lleen kerran t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli se, milt\u00e4 asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4jille.<\/p>\n Vasemmistoliitto oli eduskuntavaalien alla ainoa puolue, joka puhui elvytt\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4n talouspolitiikan puolesta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Vasemmisto julkaisi listan<\/a> hankkeista, jotka toisivat ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa alueelle.<\/p>\n Osa hankkeista tullee toivottavasti toteutumaan, mutta monessa tapauksessa lapsi on jo mennyt pesuveden mukana. Surullisin tapaus lienee Laguna, jota pidimme vuosia esill\u00e4 kannanottojen ja muiden vaikutuskeinojen kautta. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern selvitti pitk\u00e4\u00e4n parasta paikkaa uudelle neutriinotutkimushankkeelle ja p\u00e4\u00e4tyi valitsemaan ykk\u00f6svaihtoehdokseen Pyh\u00e4salmen kaivoksen. Laguna olisi tuonut t\u00f6it\u00e4 sadoille ja se olisi ollut valtava buusti suomalaiselle tiedeyhteis\u00f6lle. Hanke sai kuitenkin jatkuvasti vastaansa v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja eteenp\u00e4in ei p\u00e4\u00e4sty. Lopulta Cern vei hankkeen Yhdysvaltoihin<\/a>, jossa homma kiinnosti.<\/p>\n On hyv\u00e4 muistaa valtiovarainministeri\u00f6n vaaliraportin kaltaisten asiakirjojen olevan enemm\u00e4nkin mielipiteit\u00e4 kuin absoluuttisia totuuksia asioiden tilasta. T\u00e4m\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tuoda laajemmin esille vaalien alla k\u00e4ydyss\u00e4 julkisessa keskustelussa. Yhdysvaltain ensimm\u00e4inen rahaministeri Alexander Hamilton totesi taannoin valtionvelan olevan kansallinen siunaus, silloin kun se ei ole ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Hamilton sanoi my\u00f6s, ett\u00e4 lupausta ei saa koskaan rikkoa. Siin\u00e4p\u00e4 ohjenuoria saunakerholta pohdittavaksi.<\/p>\n