Oulun talous kehittyy hyvinvointiin ja elinvoimaan panostamisen kautta

Kuntavaalien talouskeskustelut ovat kiertäneet myös Oulussa tuttua kehää. Talousasioita käsitellään pintapuolisesti, lähinnä vuosittaisen käyttötalouden näkökulmasta. Kuten myös vaalikoneiden kysymyksissä, vastakkainasettelua on haettu veronkorotusten ja palveluista leikkaamisen välille. Pitkän tähtäminen tulevaisuusvisioita ei ole juuri näkynyt. Samalla keskustelussa ovat jääneet paitsioon kuntien taloudellista selkänojaa tuottavat omistukset (Oulussa mm. Oulun Energia) sekä tärkeät tulevaisuusinvestoinnit.

Äänekkäimmän talousoikeiston panos keskustelulle on ollut mylvintä veronkorotuksia vastaan. Heidän mielestään velkaantumisen pysäyttämiseksi kaupungin menoja pitäisi leikata, mutta ennen vaaleja ei kerrota tietenkään mistä. Veroja ei saisi puolestaan ikinä nostaa.

Mielestäni on erikoista kahlita itsensä vaatimuksiin, joita ei voi eikä kannata toteuttaa kaikissa tilanteissa. Kategorinen ”EI!” toimii huonosti, oli kyse mistä asiasta tahansa. Talousasioissa kaikkien vaihtoehtojen tulee olla avoimesti pöydällä. Joskus veronkorotukset voivat olla tarpeellisia. Myös säästöjä on järkevää etsiä koko ajan esimerkiksi tehostamalla toimintaa, jotta varoja jää keskeisten ydinpalveluiden toteuttamiseen. Näin on Oulussa tehtykin viime aikoina.

Oulussa velkaantumista aiheuttavat erityisesti investoinnit, mutta kaupungin elinvoima ei kehity ilman niitä. Kasvava kaupunki tarvitsee uusia päiväkoteja, kouluja ja liikuntapaikkoja ja esimerkiksi uuden matkakeskuksen. Investoinnit infraan ja palveluihin hyödyttävät myös yrityksiä.

Tällainen tietoinen riski kannattaa siis ottaa, vaikka lainamäärä lisääntyy investointien takia. Kilpailemme asukkaista eteläisen Suomen kanssa ja hyvin toimivalla palveluverkolla ja vapaa-ajan toiminnoilla kulttuuri- ja liikuntapalvelut mukaan lukien on merkittävä rooli tässä kamppailussa. Myös matkailun kehittämiseen kannattaa investoida.

Keskeistä kuntatalouden kantokyvylle on myös valtionosuuksien kehittyminen jatkossa. Sipilän hallitus leikkasi niistä muun muassa indeksijäädytysten ja kiky-sopimuksen kautta. Nykyinen hallitus on asettanut kunnille uusia tehtäviä esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen muodossa, mutta myös tehnyt ennätyssuuret lisäykset valtionosuuksiin. Toivottavasti näin toimitaan myös jatkossa. Uusien tehtävien myötä tarvitaan myös lisää rahaa siltä taholta, joka niitä kunnille antaa.

Myös koronatuet palveluvastuun useasta asiasta hoitaville kunnille olivat merkittävät ja Oulu selvisi niiden ansiosta viime vuodesta kuivin jaloin. Oulu sai koronarahaa valtiolta viime vuonna 73,3 miljoonaa euroa, jolla katettiin koronan suoria seurauksia, kuten testausta ja jäljittämistä, sekä tulonmenetyksiä esimerkiksi verotuloissa.

Oulun on nyt aika vastata huutoon ja huolehtia omalta osaltaan koronan seurauksista panostamalla esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluihin, oppilashuoltoon ja opettajien työssäjaksamiseen kouluissa sekä muihin ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikuntapalveluihin.

Hälyttävä esimerkki korona-aikana syntyneestä hyvinvointivelasta on liikuntaharrastusten parista pudonneiden lasten ja nuorten suuri määrä. Seuroja tukemalla kaupunki voi tehdä oman osansa paremman tulevaisuuden puolesta niin ihmisten kuin pitkällä tähtäimellä myös talouden näkökulmasta.

Myös työllisyyspalveluihin panostamisella voitaisiin ehkäistä inhimillisen kärsimyksen ohella myös velkaantumista. Oulu on hoitanut tämän asian erittäin huonosti ja joutunut maksamaan työttömyyssakkoja eli kuntaosuuksia Kelalle pitkäaikaistyöttömyydestä kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 Oulu maksoi työttömyyssakkoja yli 112 miljoonaa euroa, kuten asiasta runsaasti ja ansiokkaasti ääntä pitänyt Anne Huotari toteaa Kalevan kirjoituksessaan. Ihmisiin panostaminen heidän heitteille jättämisensä sijasta säästäisi siis myös rahaa.

Talouspuheessa kaivataan positiivisia visioita ja uskoa tulevaisuuteen. Hyvä esimerkki tästä on Oulun kulttuuripääkaupunkihanke, jonka kohtalo ratkeaa parin päivän päästä. Oulun voittaessa taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan erittäin merkittävät. Vastaaviin hankkeisiin pitää olla rohkeutta panostaa myös tulevaisuudessa.