Jalkapalloyhteiskunta etenee myös kuntavaaleissa
Palloliitossa on ymmärretty kuntapolitiikan merkitys lajin ja koko yhteiskunnan tulevaisuudelle
Kuntavaalien varsinaiseen äänestyspäivään on tätä kirjoitettaessa aikaa kaksi ja puoli viikkoa. Koronan takia pidennetty ennakkoäänestys alkoi jo tällä viikolla, joten uurnille voi rynniä vaikka heti. Futisteemat näkyvät myös kuntavaaleissa ja ehdolla on runsaasti jalkapallovaikuttajia ympäri Suomen.
Liikunnasta ja urheilusta on puhuttu vaalien yhteydessä harmillisen vähän. Vaalikoneissa oli niukasti näihin teemoihin liittyviä kysymyksiä, vaikka liikunnalla on keskeinen ennaltaehkäisevä merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta erityisesti kuntatasolla. Panostamisella liikuntaan voidaan merkittävästi vähentää sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvia kuluja.
Suomen seuravetoisessa mallissa toiminnan keskiössä ovat paikalliset urheiluseurat, jotka toteuttavat suurelta osin tarjolla olevat palvelut erityisesti lasten ja nuorten osalta. Kuntien ja kaupunkien rooli tässä kuviossa on merkittävä. Paikallista hyvinvointia luodaan liikuntapaikkojen rakentamisella ja seuratoiminnan tukemisella esimerkiksi Oulun tapaan tarjoamalla maksuttomat juniorivuorot kaupungin kentillä ja laitoksissa.
Liikunta ja urheilu ovat jääneet usein jalkoihin kuntien budjettikeskusteluissa, sillä ennaltaehkäisevien palveluiden taloudellinen hyöty on vaikeasti mitattavissa. Jalkapallon osalta Uefa on pyrkinyt taklaamaan ongelmaa rakentamalla SROI (Social Return on Investment) -mallinnuksen, jolla mitataan jalkapallon sosiaalista tuottoa yhteiskunnalle.
Laskelmien mukaan Suomen osalta jalkapallon taloudellinen vaikuttavuus on vuosittain peräti 1,25 miljardia euroa sisältäen muun muassa säästöt terveydenhuoltokuluissa. Palloliitossa onkin nyt ymmärretty kuntapolitiikan merkitys lajin ja koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Liitto on järjestänyt yhdessä jäsenseurojensa kanssa kampanjan, jossa kerätään ehdokkaiden mielipiteitä liikunnan ja urheilun toimintaedellytysten kehittämisestä kunnissa.
Ruohonjuuritason talousvaikutusten ohella on tärkeää nostaa esille myös urheilun merkitys kulttuuri-ilmiönä. Puoli miljoonaa jalkapallon ja futsalin pelaajaa perheenjäsenineen on valtava määrä ihmisiä luomassa paikallista yhteisöllisyyttä ja toimeliaisuutta.
Vasemmistoliitto tunnetaan erittäin jalkapallomyönteisenä puolueena ja myös näissä vaaleissa listoilla on runsaasti futisihmisiä. Tämän palstan vakiokirjoittajien ohella ehdolla ovat muun muassa Veikkausliigassa pelaavan Inter Turun hyökkääjä Timo Furuholm ja eduskunnan tunnetuin jalkapallointoilija Paavo Arhinmäki.
Listoilta löytyy myös suuri joukko ruohonjuuritason futistoimijoita, kuten vaikkapa juniorivalmentajat Julius Karlsson Paraisilta ja Markus Lehtola Helsingistä. Jalkapalloyhteiskunta etenee siis vahvasti myös kuntavaaleissa ympäri Suomen.
