Pohjoisen EU-rahoitus on tärkeä koko Suomelle

Suomen EU-aluekehitysrahoista on väännetty peistä jo pitkään. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat rohmuamassa isompaa osuutta kehitysrahapotista, vaikka EU:n perussopimuksen mukaan rahoitus kuuluu harvaanasutuille alueille.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto odottaa, että perussopimuksen mukainen tulos pohjoisen huomioimisessa toteutuu myös hallituksen käsittelyssä. Näin pohjoinen tukee koko maata ja sen nousua koronataantumasta. Tällä hetkellä pallo on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) käsissä.

Pohjois- ja Itä-Suomessa tuotetaan Suomen elinvoiman perusasioita. Energian saanti turvataan alueilla tuotettavalla vesi- ja tuulivoimalla. Pohjoisessa on myös tärkeää vientiteollisuutta kehittyvän puunjalostus-, kaivannais- ja metalliteollisuuden muodossa. Biotuote-, metalli- ja muut materiaalialat kehittyvät yhteistyössä yliopiston ja tutkimuslaitosten kanssa.

Kaivannaisalaa on edistetty Luulajan kansainvälisen tason osaamisen ja yliopiston yhteistyössä. ICT-alan nousu Suomi-kuvan kirkastajana maailmalla on pitkälti Oulu-ilmiön ansiota. Myös pohjoisen matkailu on rikastuttanut kuvaa Suomesta ja tuottavaa maataloutta tarvitsee koko maa. Pohjois-Suomella on iso rooli omiin luonnonvaroihimme ja osaamiseen tukeutuvassa viennissä, joten alueen EU-rahoitus tukee koko maan elinkeino- ja sivistyspohjaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto pitää Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liittojen toimintaa kehitysrahakiistassa erikoisena ja perusteettomana. Rahojen siirto etelään olisi sekä EU:n liittymissopimuksen, että myös yleisempien Euroopan kehittämislinjausten vastaista.

Suurin osa EU-ohjelmien rahoituksesta ohjautuu jo nyt Etelä- ja Lounais-Suomeen. Kansallista ja suoraa EU-rahoitusta menee miljardeja euroja väyliin, kuten kehä- ja pisararataan.  Lisää rahoitusta on haussa tunnin rataan Espoon ja Turun suuntaan. Miljardeja on käytetty myös Vantaan lentokenttään ja etelän korkeakoulujen rahoitukseen.

Ruotsalaisten kanssa Perämerenkaarella yli 20 vuotta tehty monikansallinen edunvalvonta on johtanut tuloksiin vain Ruotsissa. Suomessa EU:n liikenteen pohjoinen ydinverkko on jäänyt suunnitelmien tasolle.

Alueellisen EU:n hankerahoituksen varmistaminen ja sen jatkokehittäminen antavat pitkäjänteiselle toiminnalle mahdollisuuksia myös pohjoisessa.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Kalervo Ukkola (vas.)
Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsen Katja Hänninen (vas.)
Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsen Jaakko Alavuotunki (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.9.2020.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *