Oikeistopuolueet liikuntapalveluiden kimpussa
Keräsimme Olli Kohosen kanssa kesällä 2014 nimiä nettiaddressiin nuorten ja lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilyttämiseksi Oulussa. Allekirjoituksia kertyi lopulta yli 3 700 kappaletta. lopulta kaupunginvaltuusto torjui sivistys- ja kulttuurilautakunnan esityksen seuravuorojen muuttamisesta maksullisiksi.
Asia on valitettavasti jälleen ajankohtainen. Alle 18-vuotiaiden oikeus käyttää Oulun kaupungin liikuntapaikkoja maksutta halutaan jälleen poistaa. Siku-lautakunta on esittänyt, että alaikäisten liikuntavuoroista perittäisiin jatkossa maksu, joka olisi neljäsosa aikuisten ryhmien vuorohinnasta.
Vasemmistoliiton Lauri Valkama teki vastaesityksen vuorojen maksuttomuuden säilyttämiseksi, mutta valitettavasti tuo esitys hävisi lautakunnassa äänin 8–5. Maksuttomuuden poistamista kannattivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten edustajat.
Maksujen korotus voi tuntua marginaaliselta, mutta käytännön tasolla puhutaan sadoista tuhansista euroista. Urheiluseuroista näitä rahoja ei löydy, joten päätös siirtyy täysimääräisenä urheilua harrastavien lasten vanhempien maksettavaksi. Kyseessä on siis leikkaus, joka kohdistuu suoraan lapsiperheisiin.
Pitkällä tähtäimellä tällaiset ratkaisut heijastuvat myös sosiaali- ja terveyspuolen kuluihin. Suosituksien mukaiseen liikuntamäärään yltää Suomessa puolet lapsista. Samalla lasten ja nuorten urheilun ja ohjatun liikunnan kustannukset ovat kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Opetusministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa lapsiperheistä on nykyisin ohjatun liikuntatoiminnan ulkopuolella. Liikuntaharrastusten kustannukset olisi pidettävä kurissa, jotta mukaan saataisiin lapsia myös vähävaraisemmista perheistä.
Liikuntamahdollisuuksien edistämisen kannalta kuntatasolla tehtävät päätökset ovat juuri kaikkein keskeisimpiä. Kunnissa päätetään, minkälaisia panostuksia ruohonjuuritason liikuntaan ja urheiluun tehdään. Kunnat ylläpitävät liikuntapaikkoja ja tukevat paikallisia seuroja valitsemallaan tavalla.
Kuntien toimintaa ohjaa liikuntalaki, joka uudistettiin Paavo Arhinmäen toimiessa kulttuuri- ja urheiluministerinä. Laki astui voimaan tämän vuoden toukokuussa.
Uudistettu liikuntalaki vahvistaa liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna. Kuntien tehtäviä ei lisätä, vaan niitä täsmennetään. Tehtäviä ovat liikuntapaikkojen rakentamisen lisäksi niiden ylläpito, asukkaiden kuuleminen, kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden arviointi sekä kunnan toimialojen välinen yhteistyö liikunnan edistämisessä.
Juha Sipilän porvarihallituksen ohjelmassa puhutaan ”kuntien toimintavapauden edistämisestä”, joka koskee kirjasto-, nuoriso-, museo ja teatterilakien ohella myös muun muassa liikuntalakia.
Ohjelmassa todetaan seuraavasti: ”Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi.”
Tavoite on herättänyt ymmärrettävästi hämmennystä myös liikuntaväen keskuudessa. Tällaisen lain voimaantulo olisi valtava takaisku liikuntamahdollisuuksien kehittämiselle kuntatasolla. Oulun esimerkki osoittaa, että terveyttä ja hyvinvointia pitkällä tähtäimellä edistävät palvelut ovat vaarassa joutua sieluttomien kamreerien ja leikkaajien hampaisiin, koska niiden positiiviset vaikutukset eivät näy heti seuraavan vuoden budjetissa. Faktaa on kuitenkin, että panostukset liikuntaan ovat pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti järkeviä.
Kirjoitan tätä tekstiä pohjoisessa Oulussa Pateniemen kentän reunalla. Nurmet on trimattu huippukuntoon koleasta kesäsäästä huolimatta ja käyttöaste on tällä hetkellä 100 prosenttia. Treenaamassa on ONS:n ja OLS:n junioreita. Tekonurmella kuvioitaan harjoittelee jenkkifutisseura Northern Lightsin junnujoukkue.
Oulu on ollut tähän asti edelläkävijä nuorten liikuntaharrastusten tukemisessa. Vuorojen maksuttomuus on keventänyt vanhempien taloudellista taakkaa, poistanut eriarvoisuutta ja kannustanut kaikkia liikkumaan perheen tulotasosta riippumatta. Toivottavasti näin on myös jatkossa.
Viime kesänä käynnistetty addressi maksuttomien vuorojen puolesta on avattu uudestaan ja sen voi allekirjoittaa täällä: http://www.adressit.com/nuorten_maksuttomat_liikuntavuorot_sailytettava_oulussa
Kirjoitus on julkaistu Tien päällä -kolumnisarjassa Kansan Tahdossa to 2.7.2015.
