Jalka pois jarrulta

Juuri päättyneet hiihdon maailmanmestaruuskilpailut olivat Norjan riemujuhlaa. Maailman onnelaksi viime vuonna valittu vuonomaa voitti kisoissa enemmän kultamitaleita kuin muut valtiot yhteensä.

Joskus jopa norskeillakin homma suttaa. Muutamassa kilpailussa joukkueen huolto ei saanut suksia toimimaan vesikelillä. Hiihtokuningas Petter Northug läpsytteli 15 kilometrin vapaalla sijalle 62.

Menestyksen taustalla on aina yhteistyö ja onnistuminen joukkueena. Jos valmennus, huolto ja muu taustatuki eivät toimi, edes ylivertainen yksilö ei pysty tekemään ihmeitä. Edellytysten on oltava kunnossa, muuten hyviä juttuja ei tapahdu.

Sama periaate toimii myös muualla yhteisten asioiden hoitamisessa. Olosuhteet pitää hoitaa kuntoon ensin. Politiikassa tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin turvaverkkoihin, joiden myötä ketään ei jätetä kipuamaan Murhamäkeä yksin huonosti pitävillä suksilla.

Eduskuntavaalien alla tapetille on nostettu erilaisia leikkauslistoja, joita on vaadittu kaikilta puolueilta. Kokoomus ehti jo tuoda julkisuuteen ensimmäisen listansa Ben Zyskowiczin johdolla.

Puolue haluaa potkia kaikkien köyhimpiä leikkaamalla muun muassa pienimmistä eläkkeistä, lapsilisistä ja lääkekorvauksista. Samanlaista juustohöylämallia on väläytellyt myös keskustan Olli Rehn. Näillä ratkaisuilla tuhottaisiin pienituloisten jo muutenkin heikko ostovoima.

Tämä avaus ei yllätä edes Mietaata. Oikeistolaisessa maailmankuvassa menestys on täysin kiinni yksilöstä itsestään. Onnistumisen edellytyksistä he eivät halua huolehtia.

Vaikeassa tilanteessa tarvitaan täysin toisenlaista talouspolitiikkaa. Yhteiskunta tarvitsee myös kasvun edellytyksiä. Niistä on puhuttu harmillisen vähän.

Viimeisen viiden vuoden tapahtumat Euroopassa ovat tehneet selväksi sen, että talouskuripolitiikka on tullut tiensä päähän. Talous on sakannut tehtyjen ratkaisujen myötä entistä pahemmin ja työttömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

EU:n kuripolitiikan ydinasiakirjoja on niin sanottu finanssipoliittinen sopimus eli fipo. Sillä yritetään suitsia alijäämiä velkajarrun avulla. Velkajarru on laki, joka tekee julkisen sektorin velkaantumisesta laitonta, jos se ylittää tietyn mielivaltaisesti määritellyn rajan.

Osa valtionvarainministeriön virkamiehistä on ajanut tätä ohjausmallia eteenpäin jo vuosia. Velkajarrua kannattaa myös Euroopan talouden tuhoamisessa kunnostautunut ex-komissaari Rehn.

Suomessa velkajarrun käyttöönotto vaikuttaisi erityisesti kuntien tilanteeseen tavalla, jota ei ole julkisessa keskustelussa käyty riittävästi läpi. Kuntatalous on kyntänyt valtionosuusleikkausten takia. Verotusta on kevennetty kuntien kustannuksella. Samaan aikaan valtio on asettanut kunnille uusia tehtäviä huolehtimatta niiden rahoituksesta.

Paikallistason investoinneille ja sitä kautta työpaikkojen luomiselle velkajarrun käyttöönotto olisi tuhoisaa. Jos investoinnit pitäisi rahoittaa puhtaasti tulorahoituksella, koko kansantalouden investointiaste romahtaisi.

Kasvun edellytykset tuhotaan tällaisella politiikalla täysin. Samalla myös kuntalaisille tärkeät peruspalvelut ovat uhattuna. Kunnat ollaan lähettämässä viidenkympin pertsalle voitelemattomat koivuhalot jalassa.

Suuryrityksille velkajarrun täysimittainen käyttöönotto olisi lottovoitto. Tulevaisuudessa kaikki investoinnit rahoitettaisiin elinkaarimallin tapaisilla hankkeilla, jotka tulevat pitkässä juoksussa omaa lainanottoa kalliimmiksi. Samalla palvelujen taso huononee. Näin on käynyt esimerkiksi Oulussa Kastellin suurkouluhankkeen yhteydessä.

Vaaleihin on aikaa tätä kirjoitettaessa enää kuusi viikkoa ja tunnelma on hiljalleen sähköistymässä. Kortit ovat pöydällä. Vasemmisto haluaa panostaa elvytykseen tilanteessa, jossa Suomi saa lainaa negatiivisella korolla. Jalka on otettava pois jarrulta ja keskityttävä uusien työpaikkojen luomiseen.

Tulopuolelle löytyy myös muita ratkaisuja. Vasemmisto ajaa uutta lainsäädäntöä, jonka avulla veroparatiisien vapaamatkustajat saadaan kantamaan oma kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. Euroopassa katoaa vuosittain 1 000 miljardia euroa näihin Molokin kitoihin. Vaihtoehtoja kurjistamiselle on siis olemassa.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa Tien Päällä -kolumnisarjassa to 5.3.2015.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *