Arvoton kvartaalitalous

Vaalikentillä on ollut vilkasta viime viikkoina. Vasemmistoliiton ehdokkaat ja aktiivit ovat kiertäneet aktiivisesti joka puolella Suomea jututtamassa äänestäjiä. Kiertueella on käyty useita mielenkiintoisia keskusteluja EU:sta, eurokriisistä, ilmastonmuutoksesta ja rahaliiton tulevaisuudesta.

Oulun Kaukovainiolla puhuin erään herrasmiehen kanssa pitkään taloudesta ja ihmisarvosta. Äänestäjä pohdiskeli talouden hegemoniaa poliittisessa keskustelussa ja sitä, voiko ihmisen arvon todella mitata rahassa? Hän viittasi kommentillaan leikkauspolitiikkaan ja varsinkin maahanmuuttokeskustelussa usein esiintyvään pyrkimykseen laskea hinta ihmisen elämiselle ja olemiselle yhteiskunnassamme.

Jäin pohtimaan asiaa. Talousasiat ovat todellakin dominoineet eurokriisin myötä viime vuosien poliittista keskustelua. Ne ovat keskeisessä roolissa myös tämän kevään eurovaaleissa. Jokaiselta varteenotettavalta puolueelta täytyy löytyä uskottava talouspoliittinen analyysi ja omat perustellut ratkaisumallinsa.

Kaikki haluavat jättää taantuman taakseen, mutta keinot ovat tietysti erilaisia. Porvaripuolueet elävät kvartaaleissa: niiden teeseissä pelotellaan velkaantumisella ja halutaan leikata, vaikka Eurooppa on kulkenut inhimillisesti katsoen tuhon tiellä harjoitetun budjettikuripolitiikan ansiosta. Vasemmalla katsotaan puolestaan pitkälle tulevaisuuteen. Uskomme muun muassa hyvinvointiin ja koulutukseen tehtäviin panostuksiin ja niiden positiiviseen vaikutukseen vuosien päässä.

Talouskeskustelun ongelmaksi on muodostunut talouden muuttuminen itseisarvoksi, kun sen pitäisi toimia ainoastaan välineenä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Keskustelu on ollut erittäin teknokraattista. Uutisiin ja ajankohtaisohjelmiin kutsutut ”ulkopuoliset asiantuntijat” esittävät tavalliselle kansalaiselle vaikeaselkoisia analyysejä, jotka niellään purematta ja sovelletaan harjoitettavaan leikkauspolitiikkaan sellaisenaan. Samat teesit pyörivät jatkuvana virtana myös painetussa mediassa.

Tämä linja sopii varmasti oikeistolle. Kokoomus, EK ja kumppanit haluaisivat valtiota johdettavan kuten pelkästään voittoa tavoittelevaa liikeyritystä teknokraattien johdolla. Valtion omistajaohjauspolitiikka toimii jo näin. Ohjausta ei itse asiassa enää ole. Ratkaisut tehdään Solidiumin miljonäärien klubilla poliittisten päättäjien ohjauksen ulottumattomissa. Tässä pelissä eivät enää paina kansalliset ja inhimilliset edut lainkaan.

Yksipuolisen taloushegemonian jyrätessä eteenpäin ihmisarvolle elintärkeä julkinen sektori nähdään vain rasitteena valtiolle. Olisi syytä muistaa, että se ei ainoastaan kuluta voimavaroja, vaan kasvattaa ja kehittää niitä! Kvartaalikapitalismin nuoteilla etenevässä talousajattelussa panostukset esimerkiksi koulutukseen näkyvät vain rasitteina. Pitkän tähtäimen perspektiivi puuttuu kokonaan.

Vaasan yliopiston lehtori Tommi Lehtonen muistuttaa blogikirjoituksessaan, että ”esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa ei olisi välttämättä koskaan keksitty lyhyen aikavälin voitontavoittelun pohjalta. Vaikka sosiaali- ja terveysala voi ylpeillä myös aineellisilla saavutuksillaan, alan perusteena on muitakin kuin taloudellisia arvoja, kirkkaimpana niistä ihmisarvo.”

Tämä on hyvä muistutus siitä, miksi talous ei saa koskaan syrjäyttää ihmisarvoa politiikan lähtökohtana.

Ihmisarvon lisäksi on myös muita tärkeitä arvoja, jotka nykymuotoinen talouskeskustelu on onnistunut ajamaan paitsioon. Ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on puhuttu hämmästyttävän vähän käynnissä olevan vaalikampanjan aikana, jos kaikki ongelmat kieltävien persujen direktiiviopas-kainalopiereskelyä ei lasketa.

Tilanne on huolestuttava. Esimerkiksi keskiviikkoiltana käydyssä MTV:n suuressa vaalitentissä ei käsitelty kertaakaan ympäristöasioita, vaikka ne ovat keskeisin yksittäinen asia, johon EU:ssa voidaan konkreettisesti vaikuttaa. Muissakin debateissa ne ovat olleet sivuroolissa. Fakta on kuitenkin se, että ilmastonmuutos on pysäytettävä, jos haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Lyhyen tähtäimen talousajattelulla ei voida ratkaista tätäkään ongelmaa.

Siirtolaisasioissa moni Euroopan maa on kääntänyt selkänsä apua tarvitseville talouteen vedoten, vaikka käsillä on maailmanlaajuinen kriisi, jonka seurauksena kymmenet miljoonat ihmiset ovat joutuneet poistumaan pakon edessä kotiseudultaan. Tilanne on pahentunut ja huonoin se on Syyriassa, jossa 40% väestöstä eli noin 9 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan​​. Heistä puolet on lapsia. On syytä kysyä, kunnioitetaanko ihmisarvoa vain eurooppalaisten rakentaman aidan sisäpuolella? Jos emme tee mitään, kriisi pahenee.

Kuten Lehtonen kirjoittaa, yhteiskunnan kehittämisen pitää lähteä liikkeelle poliittisista ihanteista ja tavoitteista. Kvartaalikapitalismin teesien omaksuminen itseisarvona johtaa vaaralliselle tielle. Tämä kannattaa muistaa myös sunnuntaina vaalikopissa!

Kirjoitus löytyy myös Uuden Suomen blogipalvelusta.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *