Vasemmistoliiton lähdön syyt
Päätoimittaja Markku Mantila haukkuu vasemmistoliittolaiset pelkureiksi hallituksesta lähdön takia (Kaleva 30.3.). Aiemmin lehdessä ehdittiin jo leimata puolueen ratkaisu puhtaaksi taktiseksi vedoksi ennen tulevia euro- ja eduskuntavaaleja (Kaleva 27.3.). Samassa kirjoituksessa nostettiin oudolla tavalla esille myös sote-ratkaisu yhtenä lähdön taustatekijöistä.
Vasemmistoliitto veti tekstin mukaan herneen nenään, kun se ohitettiin suurten puolueiden neuvotteluissa. Väite on käsittämätön, sillä myös Vasemmistoliitossa sote-sopu otettiin vastaan erittäin tyytyväisenä. Siitäkin huolimatta, että se sisältää vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä.
Hallitustaipaleen päättymisen todelliset syyt löytyvät politiikasta tehdystä täyskäännöksestä. Jo Vasemmistoliiton lähtiessä hallitukseen reunaehdot työskentelylle olivat selkeät. Halusimme, että tuloerot kaventuvat ja perusturva paranee. Nämä tavoitteet kirjattiin myös hallitusohjelmaan.
Kuluneen kolmen vuoden aikana Vasemmistoliitto sai paljon hyvää aikaan hallituksessa yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Saavutuksia ovat muun muassa historiallinen perusturvan korotus, työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta sekä veropolitiikassa aikaansaatu käännös oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Kehysriihessä tehtiin päätöksiä, jotka muuttavat radikaalisti suurta linjaa. Lapsilisistä ja ansiosidonnaisesta päivärahasta leikataan. Työttömyysturvan, eläkkeiden sekä opintotuen indeksikorotukset eivät toteudu aiemmin sovitulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin tulee korotus. Lääkekorvauksiin tulee 50 euron omavastuu. Kaikkein heikommassa asemassa olevien perusturva heikkenee selvästi näiden päätösten myötä.
Puoluejohto listasi kehysriihen kynnyskysymykset selkeästi maaliskuun puoluevaltuustossa, joten ratkaisu lähteä oli johdonmukainen ja oikea.
Vasemmistoliiton reunaehdot olivat kaikilla selvillä hyvissä ajoin. Onkin syytä ihmetellä sdp:n ja vihreiden toimintaa riihessä. Tiistain neuvotteluissa esitys lapsilisien leikkaamisesta kävi enemmän kuin hyvin, mutta vain paria päivää myöhemmin alkoi soutaminen ja huopaaminen. Mikseivät puolueet toimineet silloin, kun oli paras paikka vaikuttaa? Ja mitä he ajattelevat muista pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista?
Vaihtoehtoja oli ja on olemassa. Esimerkiksi osinkoveron nettovarallisuusprosentin laskeminen kahdella prosenttilla olisi tuonut 100 miljoonaa euroa lisärahaa budjettiin. Yritysten poisto-oikeuden rajauksella olisi saatu lähes samankokoinen summa kasaan. Tässä vain muutama esimerkki.
Pienituloisilta ja lapsilta leikkaaminen ei siis ollut ainoa vaihtoehto. Se oli arvovalinta, jota Vasemmistoliitto ei voinut hyväksyä.
Jaakko Alavuotunki
toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmisto
Kirjoitus on julkaistu Kalevan Lukijan sivulla 1.4.2014.
”Kehysriihessä tehtiin päätöksiä, jotka muuttavat radikaalisti suurta linjaa.”
Hallituksen linja on ollut kaventaa tuloeroja. Radikaali muutos tarkoittaisi kai tuloerojen kasvattamista, mutta ainakaan alustavien laskelmien mukaan kehysriihi ei sellaista aiheuta.
Mediassa ja Vasemmistoliitossa on nostettu tapetille kehysriihen huonot puolet, joita kyllä vaikea ymmärtää. Tasapuolisuuden vuoksi voisin ottaa tässä esille pari hyvääkin juttua:
– veromuutokset täysin vasemmistolainen kokonaisuus
– 300 euron suojaosa asumistukeen -> lisää rahhaa
– toimeentulotuen perusosan maksatus kelalle -> vähemmän kyykytystä
– lääkekorvausten uudistus -> terveet maksaa enemmän ja sairaat vähemmän
– ympäristölle haitalliset tuet alas ja ympäristöverot ylös
– ja näitä jotain luonnonsuojelujuttuja
Ei tuo paras mahdollinen ollut, mutta en oikeen hahmota miten tämä eroaa hallituksen aikaisemmasta linjasta. Ja sitten toisaalta olihan tuo jopa aika hiton hyvä kun miettii että kokoomus pääministeripuolueena ja taloustilanne on mikä on.
Hei,
Kiitos kommentistasi! Riihessä oli hyviäkin juttuja, kuten listasit, mutta yhteensä yli 300 miljoonan leikkaukset perusturvaan eivät yksinkertaisesti olleet hyväksyttävissä enää. Budjetti supistaa pelkästään työttömyyskorvauksia ja työllisyysmäärärahoja noin sata miljoonaa. Perusturvan parantaminen oli meille kynnyskysymys ja tätä pakettia ei ollut mahdollista hyväksyä.
Ratkaisu ei ollut helppo ja erityisesti harmittaa tämä, että päätös tuomitaan puhtaasti vaalitaktiikaksi. Nyt ollaan pienin oppositiopuolue ja erittäin vaikeat ajat on edessä. Toisaalta palaute jäseniltä ja kansalaisilta on ollut yksinomaan positiivista ja uusia jäseniä on liittynyt runsaasti mukaan. Työ jatkuu.