Julkiset palvelut sittenkin yksityisiä tehokkaampia ja laadukkaampia?

Viime aikojen talouskeskustelussa on keskitytty mollaamaan julkista sektoria. Poliittinen oikeisto ja niin sanottu talouskerma on syyttänyt taloustaantumasta julkista sektoria, palveluita ja niissä toimivia työntekijöitä. Tätä tulta ovat olleet syöksemässä niin tasavallan presidentti, kokoomus kuin elinkeinoelämän pääpamputkin. Myös perussuomalaisten ajatuspajan Kunnat kuntoon! –pamfletissa syyllisiä on haettu tältä suunnalta.

Kriitikkojen mukaan julkinen sektori on liian suuri ja julkisesti tuotetut palvelut ovat liian kalliita. Näiden joka tuutissa hoettavien argumenttien avulla halutaan kiihdyttää palveluiden yksityistämistä.

Esillä ollut bkt-mittari on tuttu kaikille. Kyseessä on suhdeluku, jossa vertaillaan julkisen sektorin suuruutta bruttokansantuotteeseen. 60 prosentin osuutta on pidetty ankeuttajien palopuheissa kestämättömänä siivuna.

Vertailussa on ohitettu faktat. Eläkerahastoillamme on niin paljon sijoitusvarallisuutta, että Suomen  julkinen nettovelka on todellisuudessa negatiivinen. Toiseksi suhdeluku on kasvanut kokonaistuotantomme vähentymisen takia. Tämä johtuu maailmanlaajuisesta taantumasta, jonka aikana on perusteltua tukea työttömiksi joutuneita ja heidän perheitään tulonsiirroilla. Ilman tukea moni syöstäisiin kadotuksen kuiluun viime laman tapaan.

Myös yksityisten palveluiden väitetty tehokkuus on myytti. Uusin esimerkki tulee Kainuusta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä teki viime vuonna kuuden miljoonan euron ylijäämän. Tuloksen taustalla on suurelta osin palveluiden siirtäminen yksityiseltä itse tuotettavaksi.

Kainuun Sanomien tietojen mukaan Kainuun sote kerrytti säästöjä 4,7 miljoonaa euroa ostopalvelujen tuottamisella itse. Yhtymä aikoo luonnollisesti jatkaa valitsemallaan tiellä. Taloudelliset säästöt ovat huomattavia ja palvelujen laatu on pysynyt korkealla tasolla.

Lisädataa vertailuun yksityisen ja julkisen sektorin välillä saadaan, kun koko sote-sektorinsa Attendolle yksityistäneiden kuntien kuten Rääkkylän ja Puolangan tilanteet laukeavat käsiin. Näissä kunnissa palvelut ovat nyt ulkomaisten pääomasijoittajien käsissä ja yrityksen Cayman-saarille valuvat voitot maksetaan kuntalaisten kukkarosta. Kyseessä on riskialtis kokeilu, jossa kermankuorijat on päästetty peruspalvelusektorille toimimaan avoimella valtakirjalla. Pian saamme lisätietoa tämän ihmiskokeen hintalapusta. Sitä ennen kannattaa tutustua ruotsalaisten kokemuksiin palveluiden yksityistämisen kustannuksista.

Kirjoitus löytyy myös Uuden Suomen blogipalvelusta.