Pohjois-Suomi tarvitsee väkevää hallitusvasemmistoa

Maanantain Hesarissa listattiin rakennemuutospaikkakuntia viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työllisyys on äkillisesti romahtanut ja alueen mahdollisuudet tarjota uusia työpaikkoja ovat vaarassa.

Pohjois-Suomen osalta lista on synkkää luettavaa. Oulun vaalipiirin alueelta löytyy neljä seutukuntaa, jotka ovat olleet rakennemuutoksen kourissa lähivuosien aikana. Tuoreimman kriisialueen Oulun ohella niitä ovat Kajaanin seutukunta, Haapavesi-Siikalatva sekä Nivala-Haapajärven alue.

Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien asukkaista elää siis kunnassa tai kaupungissa, jossa työllisyysaste on romahtanut viime vuosina ja uuden nousun rakentaminen on ollut vähintäänkin haastavaa.

Työllisyysasteen rajulla laskulla on dramaattisia vaikutuksia kuntien talouteen. Oulun seudulla ict-alan rakennemuutoksen tsunami on ollut erityisen tuhoisa. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut entisestään tilannetta. Sitä kuvastaa hyvin se, että Oulussa yhteisöverotulot romahtaneet kymmenessä vuodessa sadasta miljoonasta alle 30 miljoonaan.

Valtio on jakanut tähän mennessä rakennerahoja satoja miljoonia euroja. Tuki ei ole ollut täysin turhaa. Osassa alueista elvytysrahan pumppaaminen on tehonnut ja luonut siltoja uusiin työpaikkoihin työttömiksi jääneille.

Ongelmana on kuitenkin se, että rakennemuutosalueita alkaa olla jo niin paljon, että tehdyt toimenpiteet jäävät väkisinkin jälkijättöiseksi tuhojen paikkailuksi jätti-irtisanomisten jälkeen. Tarvetta olisi aivan uudenlaiselle ennakoivalle ajattelulle ja toiminnalle.

Taantumassa tarvitaan lisää elvyttävää työllisyyspolitiikkaa ja uusia valtion kätilöimiä investointeja. Juuri Pohjois-Suomi huutaa kipeästi näitä panostuksia.

Uusia toimintasektoreita riittää ja osalla pää onkin jo avattu. Alueen tuulivoimapotentiaalia on hyödynnettävä myös jatkossa. Pohjoista osaamista löytyy myös muun muassa ekorakentamisessa. Ympäristöteknologia onkin järkevästi hyödynnettynä Pohjois-Suomen seuraava keskeinen työllistävä ala uudelleen nahkojaan luovan ict-sektorin ohella.

Hallituksen 17 ministeristä Pohjois- ja Itä-Suomesta on kotoisin vain yksi – liikenneministeri Merja Kyllönen, joka on tehnyt hyvää työtä perifeeristen alueiden asioiden eteen kansanedustajiemme taustatuella. Merjaa voi kiittää esimerkiksi työllisyydelle aivan keskeisen kuljetustuen jatkon varmistamisesta.

Uusin voitto oli Pelson ja Kestilän vankiloiden säilyttäminen. Työpaikat säilyvät ja Pelso peruskorjataan. Lisäksi EU-rakennerahoja on pohjoiseen tulossa runsaasti. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ESR-rahoitus miltei tuplantuu, joten lisäpaukkuja saadaan muun muassa juuri työllisyyden edistämiseen.

Hallituskuvioihin liittyy tietysti monenlaisia kipupisteitä, kuten juuri nyt pöydällä oleva kuntien rakennepaketti (jonka sisältöä ei vielä tiedetä!). Edellä esitettyjä työllisyystavoitteita edistetään kuitenkin parhaiten pysymällä hallituksessa ja taistelemalla siellä uusien investointien ja työpaikkojen puolesta. Jos Vasemmistoliitto päättää lähteä hallituksesta, pohjoisen edunvalvojaa ei enää siellä ole.

Keskustelu on käynyt kuumana ja moni on muistuttanut siitä, että on olemassa myös ulkoparlamentaarisia vaikutuskanavia. Tämä on totta ja mielestäni puolueen tulee toimia jatkossa yhä enemmän kansalaisliikkeen tapaan. Näin tehdäänkin jo itsenäisesti päätöksiä ja monipuolista toimintaa tuottavalla piiritasolla, jossa ei olla täysin riippuvaisia eduskunnan ja valtakunnanpolitiikan tapahtumista.

Enemmistöparlamentarismissa ja eduskuntatyössä tärkein vaikutuskanava on silti hallitus. Perussuomalaisten esimerkki osoittaa, että suurella kannatuksellakaan ei ole mitään merkitystä, jos ei ole kanttia hypätä hallitusmolskille painimaan tärkeistä asioista muiden puolueiden kanssa. Lehtereiltä huutelulla ei vaikuteta mihinkään.

Kokoomuksen Kimmo Sasi ennätti jo kertomaan, että porvareille Vasemmistoliiton siirtyminen katsomoon käy enemmän kuin hyvin. Silloin kokoomus pääsisi arvioimaan uudelleen heille epämiellyttävät hyvät päätökset. Tämä kertoo siitä, mitkä ovat pelin panokset tällä hetkellä.

Hallituskautta on nyt jäljellä puolisentoista vuotta. Viimeisen vaiheen eräs tärkeimmistä teemoista on mainittu työllisyyden edistäminen. Edessä on myös muita tärkeitä kamppailuja. Ensi vuonna on tulossa iso eläkeratkaisu ja sote-uudistus on edelleen kesken. Näissä väännöissä olisi hyvä olla mukana huolehtimassa, että duunareita ja pienituloisia ei potkita päähän.

Kirjoitus on julkaistu Tien päällä -kolumnisarjassa Kansan Tahdossa to 14.11.2013.