Veronkorotukset palvelugiljotiinia pienempi paha

Eräs valveutunut äänestäjä kyseli tänään näkemyksiäni sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin Oulussa. Palautteessa todettiin, että puutteita ja avoimia kysymyksiä löytyy niin päivähoitopuolelta kuin lastensuojelustakin. Ongelmia on myös muualla, kuten terveysasemilla.

Vastasin ongelmien liittyvän sote-puolen alibudjetointiin, jota on Oulussa harrastettu pitkään. Joka vuosi yritetään kituuttaa eteenpäin tiukoissa raameissa, jotka aiheuttavat ongelmia niin henkilöstön jaksamisen kuin palveluiden laadun kanssa. Päivähoito tosin kuuluu nykyisin opetuspuolen budjettiin, mutta aliresurssointi on ongelma myös Oulun päiväkodeissa. Henkilöstön työtaakka huolestuttaa monia.

Kalevan pääkirjoituksessa arvosteltiin jokunen päivä sitten kuntavaaliehdokkaita siitä, että suurin osa lupaa avokätisesti parannuksia kaikkeen mahdolliseen ja on tekemässä sarjan kalliita investointeja pohtimatta sitä, mistä rahat otetaan. Samaan aikaan luvataan käsi raamatulla, että verot eivät nouse. Varsinkin perussuomalaisten teeseissä tämä tuntuu olevan yleinen paradoksi.

Itse näen erittäin tärkeänä, että sosiaali- ja terveyssektorin budjetointi laitetaan kuntoon. Se on ensisijainen asia kaupungin palvelupuolella opetustoimen ohella.

Ongelmien korjaaminen ei ole halpaa. Rakenteelliset uudistukset ovat tärkeitä, mutta niillä ei tilannetta yksin korjata. Näen itse lähes väistämättömänä 0,25 tai 0,5 prosentin veronkorotuksen, jos kaupungin ydinpalvelut halutaan edes jollain tavalla kuntoon. Verojen korottaminen ei ole mikään helppo ratkaisu, mutta se on tällä hetkellä kaikkein oikeudenmukaisin tapa lapioida kuoppa umpeen.

Kuntavero ei kirpaise pienituloista enää nykyisin samalla tavalla kuin ennen, sillä se on nykyisin perus- ja työtulovähennysten myötä progressiivisempi. Puoli prosenttia ei vie keskituloiseltakaan hampaita suusta, joten tällaisen korotuksen kanssa voi aivan hyvin elää. Kilpailukykyäkään se ei tappaisi – kysykää vaikka ruotsalaisilta, joilla on keskimäärin 5 prosenttia korkeampi henkilöverotus kuin meillä.

Kuntaveron nosto ei kuitenkaan yksistään riitä, koska kuntien veropohja on rapautunut yhtäaikaa valtion vastaavan kanssa. Tämä johtuu vastuuttomasta, jatkuviin veronalennuksiin pohjanneesta talouspolitiikasta, jota on jatkettu 90-luvulta aina VanhasenKiviniemen porvarihallituksiin asti. Lisäksi nykyisin yhä suurempi osa suurituloisista ihmisistä kotiuttaa ansionsa pääomatuloina tilille ja kiertää näin progression.

Törmäsin nyt illalla sopivasti tamperelaisen Antti Ronkaisen bloggaukseen, jossa muistutetaan pääomatuloillaan porskuttavien olevan kuntien vapaamatkustajia. Nämä ihmiset eivät maksa kunnallisten palveluiden käyttämisestä kunnille lanttiakaan.

”Valtion vuoden 2013 talousarviossa pääomatuloja on vajaan 10 miljardin edestä, josta jo 10 % “kunnallinen solidaarisuusvero” toisi vajaan miljardin lisää.”, kirjoittaa Ronkainen, joka nostaa myös osinkojen verovapauden esiin suurena epäkohtana.

Tarvittavat ja oikeudenmukaiset muutokset pääoma- ja osinkojen verotuksessa olisivat hyviä tapoja laajentaa valtion ohella myös kuntien veropohjaa. Komppaan Ronkaista myös siinä, että henkilöverotuksen voisi hoitaa yhdellä progressiivisella veroprosentilla. Näin pääomatuloilla rillailevat vapaamatkustajat joutuisivat myös osallistumaan yhteisten palveluiden rahoittamiseen. Tästä aiheesta kirjoittelin pari vuotta sitten varallisuusveroa käsitelleessä blogimerkinnässä. Viimeisin tavoite ei varsinaisesti liity kuntavaaleihin, mutta se on syytä nostaa esiin ehdokkaan verotukseen liittyviä näkemyksiä läpikäytäessä.

PS. Aiheesta vielä kukkaruukkuun: Kysymyksiä allekirjoittaneelle lähettänyt henkilö uteli myös Välivainion koulun kohtalosta. Aiheesta on tullut myös muita yhteydenottoja.

Koulu lakkautettiin pari vuotta sitten oppilasmäärien vähenemisen myötä. Päätöksessä ei huomioitu Välivainion ja Alppilan alueelle tehtyä täydennyskaavoitusta tarpeeksi. Nyt alueella asuu taas paljon lapsiperheitä ja lähikoulua ei enää ole. Oppilaat ohjataan nykyisin Tuiran ala-asteelle.

Tiloissa toimii tällä hetkellä yksityinen kristillinen koulu, mutta kiinteistö on edelleen kaupungin omistuksessa. Alueen ikärakennetta on syytä tarkkailla ja nostaa tarvittaessa koulun kohtalo pöydälle uudestaan tulevassa valtuustossa. Lisää keskittämistä ei enää tarvita, sillä suuret kouluyksiköt eivät pysty takaamaan sellaista turvallisuutta, mitä pienet koululaiset tarvitsevat. Myös aikaisempia lähikoulujen lakkauttamisia koskevia päätöksiä on tarkasteltava tarvittaessa uudelleen, jos tilanne sitä vaatii.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *