My name is Bond, Eurobond

Euroopan talouskriisin kärjistyessä poliittisten päättäjien sekä Euroopan keskuspankin keskuudessa on pohdittu kuumeisesti keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Italian ja Espanjan (ja mahdollisesti myös Ranskan) kaatuessa yhteisvaluutta eurosta uhkaa tulla nopeasti ruumishuonetavaraa.

Uusin yritys hallitsemattoman kehityksen pysäyttämiseksi liittyy eurobondeihin. Ne ovat EU:n ongelmavaltioille visioituja joukkovelkakirjoja. Niillä Euroopan keskuspankki ottaa ongelmamaiden luottoja haltuunsa markkinoilta. EKP on joutunut siis vaihtamaan hattua. Inflaation torjunnan sijasta se on nyt ryhtynyt aktiiviseksi toimijaksi markkinoille niiden valvonnan sijaan.

Näillä velkakirjoilla yritetään nyt jamesbondmaista urotyötä euroalueen pelastamiseksi. Jos tämä projekti ei onnistu, on vaikea nähdä enää muita keinoja nykymuotoisen euroalueen pelastamiseksi. Heikoilla jäillä ollaan siis joka tapauksessa.

Käytännössä eurobondit tarkoittavat seuraavan askeleen ottamista EU:n liittovaltiokehityksessä. Demokratia kaventuu, sillä valtavia rahasummia liikutellaan tässä järjestelmässä ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää ja PIIGS (jne.)-maita paremmin taloutensa hoitaneet maat, kuten Suomi, joutuvat maksupuolelle.

Erilaisia järjestelyjä voidaan tehdä, mutta joka tapauksessa korkeimman luottoluokituksen maat joutuvat maksamaan kulut kasvavina korkoina. Esimerkiksi Saksan tapauksessa on arvioitu joukkovelkakirjojen maksavan korkomenojen noustessa noin 17–18 miljardia euroa vuositasolla.

Eurobondit kiihdyttävät myös inflaatiota, joka aiheuttaa hintojen nousua. Ne ovat siis monella tapaa melkoista uhkapeliä juuri paremmin asiansa hoitaneiden maiden taloudelle ja eritoten veronmaksajille.

Eurobondien hyvä puoli on se, että niiden ehdot ovat nykyisiä pankkilainoja edullisempia. Velkaantuneet maat maksavat velkakirjansa tulevaisuudessa takaisin. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että talousjuna saadaan nostettua takaisin raiteille.

Joukkovelkakirjoille ja voimakkaammalle liittovaltiokehitykselle on olemassa vaihtoehtoja. Ensimmäinen on euron hajoaminen. Tässä skenaariossa Suomi joutuisi myös maksumieheksi, sillä euro on tuonut kaikesta huolimatta vakautta mm. korkokehitykseen meilläpäin.

Markkahaikailuissa on syytä ottaa huomioon, että vahvojen valtioiden irtaantuminen yhteisvaluutasta johtaisi pankkisektorin rahoitustoiminnan huomattavaan vaikeutumiseen, mikä näkyisi korkojen nousuna. Markka-aikana koroissa huideltiin pahimmillaan kymmenen prosentin tienoilla. Tämä ongelma vaikuttaisi vakavasti yritysrahoitukseen ja esimerkiksi asuntolainoihin. Säästöt sulaisivat myös käsiin monella, sillä heikko valuutta olisi jatkuvien markkinahyökkäysten kohteena.

Itse olen miettinyt monen muun ohella Pohjois-Euroopan maiden järjestäytymistä ”pohjoiseuroon”. Skandinavian mailla ja Saksalla ei ole etelän maiden tapaista luototusongelmaa, sillä asiat on hoidettu eri tavalla. Velkaantuminen ei ole ainakaan vielä riistäytynyt käsistä.

Uusi pohjoisen euro vahvistuisi voimakkaasti, sillä mukana olisi lähinnä AAA-luottoluokitukseen kuuluvia maita. Tässä skenaariossa korot saattaisivat pysyä alhaalla, mutta miten esimerkiksi vienti pärjäisi rajusti vahvistuvan valuutan kanssa? Lisäksi pankkisektorilla nähtäisiin ongelmia, kun eurosta irtautuvien etelän ongelmamaiden luotot laukeaisivat saksalaisten ja pohjoismaalaisten pankkien syliin.

Näillä spekseillä on äärimmäisen hankalaa tehdä päätöksiä, sillä jokaisessa vaihtoehdossa on omat sudenkuoppansa. Mikään vaihtoehto ei ole loistava, vaikka esimerkiksi Paul Krugmanin mielestä (ks. ao. linkki) eurobondit ovat kokeilemisen arvoinen toimintamalli, joka näyttäisi jopa tuovan tulosta. Keitetyn sopan hinta on joka tapauksessa kova. Nyt katsotaan, tuoko Bond sukulaisineen eurolle lisäelämän vai päättyykö matka betoniseinään.

Linkkejä aihetta käsitteleviin kirjoituksiin:
http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80060-mustan-maanantain-aatto
http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/08/07/a-self-fulfilling-euro-crisis-wonkish/
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/08/09/euron-isa-tyrmaa-eurobondit/201111057/12


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *