Kalmarin unioni

Kalmarin unioni oli Pohjoismaiden valtioliitto vuosina 1397–1523. Muinoin unioniin kuuluivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat sekä kuningaskuntien omistuksiin lukeutuneet alueet. Niitä olivat muun muassa Suomi, Islanti ja Färsaaret. Aikoinaan unioniin kuului jopa pieni siivu nykyistä Saksaakin.

Nyt suuresta valtakunnasta on jäljellä enää muisto. Nykyisin Kalmarin Unioni on kaupparekisterin mukaan raisiolaisen Osmo Kalmarin pyörittämä ohjelmatoimisto.

Ruotsalainen Gunnar Wetterberg esitti vuonna 2009 uuden pohjoismaisen liittovaltion perustamista ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa. Wetterberg perusteli ajatustaan pohjoismaiden yhteiskuntarakenteiden samankaltaisuudella. Lisäksi hänen mukaansa Pohjolan liittovaltiolla olisi suurempi painoarvo EU:ssa, ja se voisi nykyistä paremmin kamppailla unionin johtotehtävistä ja ajaa siten itselleen tärkeitä asioita unionissa.

Uusi Pohjolan unioni on mielenkiintoinen mahdollisuus, jota ovat pohtineet muun muassa Thomas Wallgren ja Antti Alaja ensin mainitun blogissa. Wallgrenillä on muitakin mielenkiintoisia ajatuksia, joihin kannattaa tutustua. Myös Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo on pitänyt aihetta esillä kirjoituksissaan mm. tässä blogissa.

Perusteita yhteistyön tiivistämiselle löytyy. Pohjoismaiden yhteiskuntamalleissa on hyvin paljon yhteisiä tekijöitä. Yhteiseen arvopohjaamme kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaaliturva ja yhteiskunnan heikoimmista huolehtiminen.

pohjoismaat_kalmari_158783b.jpgPeriaatteena on ollut saattaa yhteiskunnan palvelut koulutuksesta ja kulttuurista lähtien kaikkien kansalaisten saataville. Olennaisena osana pohjoismaista mallia on ollut progressiivinen verotus, jolla on turvattu riittävä veropohja kattavien palveluiden rahoittamiseksi ja tasattu tuloeroja.

Vaikka hyvinvointimallimme on vielä keskeneräinen ja se on rapautumassa veropohjaa nakertavan, oikeistolaisen tasaverosuuntauksen vuoksi, muun Euroopan näkökulmasta elämisen lähtökohdat ovat meillä huomattavasti paremmat – ainakin vielä toistaiseksi. Kuilu erilaisten sosiaalisten ryhmien välillä ei ole niin suuri kuin muualla ja sosiaalinen liikkuvuus on suurempaa.

Pohjoismaisten järjestelmien välillä löytyy myös eroja, mutta solidaarisuus yhdistää arvona kaikkia maita. Liikkeelle on lähdetty kansanvakuutusajattelusta, jossa koko kansa kuuluu sosiaaliturvan piiriin. Hyviä esimerkkejä tästä löytyy useita, kuten sairausvakuutus ja kansaneläke.

Tällä hetkellä EU:n rakenteet vavahtelevat talouskriisin takia. Muuttunut tilanne vaatii uudenlaisten toimintatapojen ja -suuntien pohtimista. Pohjoismaissa olisi syytä tiivistää yhteistyötä. Lisäpainetta tuo se, että solidaarisuuteen perustuva yhteiskuntamallimme on ollut jo pitkään poliittisen ja rakenteellisen painostuksen kohteena.

Euroopan unioni on epäonnistunut yhdessä oleellisimmista tehtävistään. Eurooppaa ei ole kehitetty sosiaalisesta näkökulmasta, vaan pääosin bisnes- ja talousunionina suuryritysten ehdolla. Bisnesajattelua halutaan tuoda yhä laajemmin palvelusektorille ja verotusta siirtää tasaveron suuntaan kokoomuksen hellimän vision mukaisesti.

Pohjoismaisen yhteistyön tärkein tehtävä on pohtia sitä, miten voimme kehittää hyvinvointimallia tässä ristipaineessa ja varmistaa sen koossapitävän voiman säilyminen.

Kuinka hyvin yhteistyö sitten jakselee tällä hetkellä? Tekemistä riittää, sillä merkittävin yhteistyöelin eli Pohjoismaiden Neuvosto on lähinnä keskustelukerho, jolla ei konkreettista vaikutusvaltaa ole mihinkään. PN:n tulisi tiivistää suhteitaan pohjoismaiden hallituksiin ja muokata hyvinvointiohjelma, johon valtiot sitoutuisivat kukin omalla tahollaan. Tällöin yhtenä rintamana toimiminen EU:n koneistossa olisi tehokkaampaa. Lisäksi ohjelma voisi olla alku jonkin suuremman, mikäli tahtoa ja sitoumuksia saadaan vietyä seuraavalle tasolle.

Oman mallin turvaamisen ohella tiiviimpi yhteistyö voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia. Jos halua riittää, pohjoismaisesta solidaarisuudesta on mahdollista takoa yhä houkuttelevampi vientituote. Taloudeltaan uusi Kalmarin unioni olisi Saksaan verrattavissa oleva talousmahti. Pohtimisen arvoinen visio.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *