Uusi yliopistolaki ja koulutuksen alasajo

Kun vuoden alussa voimaan astunutta uutta yliopistolakia valmisteltiin, kriitikoille ja yliopistojen työntekijöille uskoteltiin, että lain myötä yliopistojen toimintaedellytykset tulevat vahvistumaan. Lakia valmisteltaessa hallitus vakuutti ulkopuolisen rahan olevan lisä, joka ei vähennä perusrahoituksen määrää. Yliopistolain piti tuoda enemmän liikkumavaraa yliopistojen talouteen.

Toisin kuitenkin kävi. Muste paperissa oli tuskin ehtinyt kuivua, kun sanat oli jo syöty.

Yliopistojen toimintarahoitus jätettiin kertaluontoisten rahaerien varaan. Vanhasen hallituksen budjettiin sorvaama erillistuki meni lähes kokonaan Aalto-yliopistolle. Muiden yliopistojen osalta tilanne on nyt hyvin vaikea. Oulussa yliopiston rahoitus on 8–9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja edessä ovat laajat leikkaukset. Puutteellisen perusrahoituksen myötä ainoaksi mahdollisuudeksi varojen keruussa jää rahan kerjääminen elinkeinoelämältä.

Alueiden tasapainoisen kehittämisen kannalta perusrahoituksen ehdollistaminen on osoittautumassa kohtalokkaaksi ratkaisuksi. Elinkeinoelämän tarpeita ensisijaisesti ajamaan perustettu Aalto-yliopisto nielee sekä julkiset että yksityiset resurssit maakuntayliopistojen jäädessä nuolemaan näppejään.

Oulun yliopisto on sijoittunut Shanghain vertailussa huomattavasti korkeammalle kuin yksikään Aalto-yliopiston muodostavista yksiköistä. Uudesta innovaatioyliopistosta yritetään rahaa pumppaamalla saada aikaan huippututkimusta tehtaileva huippuyliopisto. Samalla kansainvälistä tunnustusta jo saaneet ja huippututkimuksen tekoon hyvät valmiudet jo omaavat yliopistot ajetaan alas.

Hallitus on luonut uudistuksillaan Suomeen uudet monopolistiset yliopistomarkkinat, joissa määräysvaltaa käyttää elinkeinoelämän sylilapsena toimiva Aalto-yliopisto. Työnsä hallitus viimeistelee jatkamalla perusrahoituksen alasajamista. Rahoitusvastuu halutaan siirtää valtiolta muille tahoille.

Yliopistojen rahoitus onkin jo osittain siirtynyt kunnille. Oulun kaupunki vastaa miljoonan euron lahjoituksella noin kolmasosasta yliopiston varainkerjuulla kerätyistä rahoista. Samaan aikaan Oulun kaupungin opetustoimi taas pyrkii käärimään noin parin miljoonan euron säästöt vuoteen 2012 mennessä lakkauttamalla Välivainion, Mäntylän ja Värtön koulut.

Yliopiston rahoittaminen ei ole kaupungin tehtävä. Yliopistojen perusrahoitusta ei saa myöskään ehdollistaa yrityksiltä ja muilta ulkopuolisilta yhteisöiltä tapahtuvan varainkeruun varaan.

Valtion on jatkossa huolehdittava yliopistojen toimintamenoista pitkäjänteisellä tavalla. Vain siten varmistamme luovan, kriittisen ja avoimen tieteellisen tutkimuksen sekä suomalaisten korkean kouluttautumisasteen säilymisen Suomessa.

Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyisellä tiellä, jossa raha sanelee ja tiede vaikenee.

Allekirjoittaneen ja Jukka Vaheran (LuK, Oulu) työstämä kirjoitus julkaistiin Kalevan Lukijan sivulla ma 15.2.2010.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *