Puhtia kierrätykseen

Jätteiden tehokas kierrättäminen tökkii Suomessa pahasti. Tuotimme jätettä vuonna 2006 lähes 70 miljoonaa tonnia, josta pystyttiin Tilastokeskuksen mukaan hyödyntämään ainoastaan 40 prosenttia. Luku on surkea verrattuna jätehuollon huippumaihin. Esimerkiksi Ruotsissa yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille päätyy alle kymmenen prosenttia.

Kierrätyksen tehokkuuteen pystyy vaikuttamaan kunnallisen päätöksenteon kautta. Kaupungin on varmistettava, että kierrätys on mahdollisimman helppoa. Kierrätyspisteitä on entisestään lisättävä ja niitä on oltava jokaisessa kaupunginosassa ja suurimmissa taloyhtiöissä. Useimmista paikoista jo löytyvä perinteinen paperin, biojätteen ja pahvin keräyspiste ei pelkästään riitä. Toimipisteistä on löydyttävä paikat myös lasille, muoville, metallille, ongelmajätteelle ja muille kierrätyskelpoisille materiaaleille. Oulussa tilanne on kierrätyspisteiden kannalta suhteellisen hyvä, mutta kehitettävää löytyy edelleen.

Myös muita keinoja täytyy pohtia. Törmäsin menneellä viikolla uutiseen, jonka mukaan Meksikossa on otettu käyttöön järeät konstit jätteen lajittelun parantamiseksi. Mexico Cityssä se, joka roskaa ympäristöä tai ei erottele biojätteitä sekajätteestä, voi saada 50–700 taalan sakot tai 36 tuntia vankeutta. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta Suomessa tällaisia keppejä ei tarvita. Kierrätykseen tulisi liittää pikemminkin taloudellisia porkkanoita. Energian kallistuessa kierrätyksestä tulee entistä kannattavampaa, kun materiaalit täytyy saada entistä nopeammin uusiokäyttöön. Kehitystä voisi vauhdittaa laajentamalla panttijärjestelmää, jolloin esimerkiksi muovi- ja metallijätteistä maksettaisiin selvää rahaa.


You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *